Uutiset

Alla näytteitä uutisistamme. Haluatko lukea enemmän siitä mitä Hirvensalmella tapahtuu?
Tilaa Hirvensalmelainen tästä.


”Takapeiliin ei kannata katsoa”

Atte ja Pirjo Valkiainen eivät arvanneet yrittäjyyden alussa mitä haasteita elintarvikeala tuo tullessaan.

Osakeyhtiöstä tuli totta viime viikolla.

Aten Marja-Aitta toimi viime torstaihin saakka toiminimellä. Nyt yritys on muuttanut yhtiömuotonsa ja nimensä Aten Marja Oy:ksi. Arkinen toiminta sekä henkilökunta jatkavat entiseen malliin.

– Suurin muutos tässä on verotuksellinen. Toiminimen kanssa yrityksen ja yrittäjän talous on samassa korissa, mutta osakeyhtiössä yrityksen verotus menee omaa reittiään, 100-prosenttinen osakkeenomistaja Atte Valkiainen kertoo.


Kesätyökampanjalla tavoitellaan täystyöllisyyttä

Nuoret ottavat yhden päivän online-tapahtuman aikana yhteyttä mukaan lähteneisiin yrityksiin.

Seudullisen Solmu-hankkeen pääasiallisena tarkoituksena on aukoa seudulle muuttavien ihmisten työllistymistä. Nyt pureudutaan kuitenkin 15–17 –vuotiaiden nuorten työllistymiseen. Hirvensalmen kunnan elinkeinoasiamies Heikki Isokäännän mukaan kunta on palkannut kesäisin nuoria erimittaisiin työsuhteisiin ja –kokeiluihin.

– Seudullisen hankkeen avulla saatetaan työvoimaa kaipaavia yrityksiä ja nuoria ennakkoluulottomasti ja uudella tavalla yhteen, Isokääntä sanoo.
Tavoitteena on, että jokainen nuori saisi ensi kesänä positiivisen, kenties ensimmäisen kokemuksen työelämästä. Varsinaisten kausityöntekijöiden ohella huomioon otetaan myös lyhemmät, esimerkiksi kahden viikon työllistymispätkät. Ajatuksena on muodostaa nuorille positiivisempi mielikuva Hirvensalmesta ja Etelä-Savosta.

– Tämä voi olla avainasemassa siinä ajatteluketjussa, kun edessä ovat elämän isot valinnat, Solmun palveluasiantuntija Mira Myyryläinen tähdentää.


Luistelulle on kysyntää

Kimmo Komppa veti ensimmäistä kertaa maalivahdin varusteita ylle Tuomas Anttosen avulla. – Ei jännitä oikeastaan. Kysyttiin vapaaehtoisia ja minä halusin kokeilla maalivahtina olemista, Kimmo kertoo.

Ensimmäisenä opeteltiin kaatumaan.

Jääkiekkokaukalolla on riittänyt vilskettä parina maanantaina. Esli eli Etelä-Savo liikunta järjestää #liikkuvamaaseutu -hankkeen tiimoilta mahdollisuuden päästä pelaamaan jääkiekkoa sekä opettelemaan luistelua. Suosio on yllättänyt vetäjä Tuomas Anttosen.

– Kartoitimme yhdessä kunnan kanssa mitä voisimme järjestää ja tällaista toimintaa ei ole ollut vähään aikaan.

Kaukalossa viuhuu luistimien päällä kolmisenkymmentä lasta. Heidän vanhemmat ovat myös tervetulleita jäälle.

– Järjestämme luistelukoulua ja korttelikiekkoa niin pitkään kuin jäitä riittää. Ajatuksena on, että löytyisi joku paikallinen taho, joka alkaisi jatkossa ohjaamaan toimintaa, Anttonen kertoo.


Sahalla kärsitään raaka-ainepulasta

Talvella tehtävät hakkuut ovat erittäin tärkeitä. Kuva: Hirvensalmelaisen arkisto

Veisto Oy:n Kissakosken sahalla on lomautettuna lähes koko tuotantohenkilökunta.

Lomautukset ovat jatkuneet syksystä saakka raaka-ainepulan vuoksi.
– Meillä on henkilökuntaa kahteen vuoroon, mutta nyt on menty yhdellä vuorolla eli toimitaan puolella teholla. Heti kun puutavaraa tulee, saamme lisättyä vuoroja, Veisto Oy:n yhteyshenkilö Uolevi Rautio kertoo.
Koskisen Oy:n sahan johtaja Jani Nypelö sanoo tilanteen olevan monen tekijän summa. Sateinen kesä sekä normaalia myöhempään alkaneet talvikelit ovat vaikeuttaneet tai estäneet kokonaan koneiden pääsyn hakkuille.
– Tämä on ollut poikkeuksellinen talvi tällä toimialalla. Raaka-aineella on pitkä matka metsästä sahalle. Siinäkin menee aikaa, että hakkuiden tulokset näkyvät sahalla, Nypelö toteaa.


Hirvensalmi toiseksi edullisin kunta asua

Tuoreen Veronmaksajien selvityksen mukaan Hirvensalmi on Etelä-Savon kunnista verotuksellisesti toiseksi halvin asuinpaikka.

Ainoastaan Mäntyharjun kokonaisveroprosentti on halvempi. Kuntien välinen ero on 215 euroa vuosittain Mäntyharjun hyväksi. Seuraavana tulee Puumala, jonka ero Hirvensalmeen on 144 euroa. Kunnallisveroprosentti on Hirvensalmella vuonna 2018 20. Mäntyharjun veroprosentti on 19,75. Mikkeli löytyy listalta sijalta neljä 20,50 prosentilla. Mikkelin ja Hirvensalmen verotuksen ero on 179 euroa vuosittain.

Maaria Nykänen


Autourheilijoiden H-hetki lähestyy

Panoraamakahviosta näkee radan tapahtumat ilman suurempia kurkotteluja. Kari Liimatainen ja Marko Salmikunnas eivät ole juuri ehtineet istuskella kun hanketta on viety eteenpäin.

Hirvensalmen Autourheilijoiden sisäkarting-radan avajaiset lähestyvät. Sähkökäyttöiset autot on tilattu ja ajamaan pääsee pääsiäiseen mennessä.

Sisäkarting-hallissa huhkitaan paikkoja kuntoon talven ensimmäisten paukkupakkasten naristaessa nurkkia. Marko Salmikunnaksen ja Kari Liimataisen lisäksi talkootöissä on kunnostautunut viime kesästä lähtien noin 45 eri henkilöä. Talkootunteja on kasassa jo yli 3000 ja lisää kertyy ennen kuin lopputulos on mieleinen.
– Maaliskuussa tai viimeistään pääsiäisenä, vastaa Liimatainen kysymykseen milloin ovet aukeavat vauhdinnälkäiselle yleisölle.


Talvitulvat ovat osa ilmastonmuutosta

Puulan vedenkorkeus on saanut rantojen asukkaat ottamaan yhteyttä Etelä-Savon Ely-keskukseen.

Sateinen alkutalvi on saanut vedenpinnan nousemaan Puulalla. Kissakosken voimalaitoksella vettä juoksutetaan tällä hetkellä 45 kuutiota sekunnissa, joka on Ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Varpu Rajalan mukaan vuodenaikaan nähden varsin suuri määrä.

– Vedenpinta on ollut marraskuun alusta saakka nousussa. Tämä johtuu runsaista sateista, joita on saatu lähes kolminkertainen määrä aikaisempiin talviin verrattuna, nainen kertoo.

Ilmastonmuutoksen myötä talvitulvat tulevat lisääntymään ja Rajala toteaakin Puulan tapauksen olevan kuin ilmastonmuutoksen oppikirjasta.


Hirvensalmen vuokrataso on kohtuullinen

Rakennuskustannukset ovat joka paikassa samat. Hirvensalmella vasrsinkin nuorten on vaikea saada asuntolainaa.

Hirvensalmella on hiukan halvempi asua vuokralla kuin Mikkelissä. Kunnanjohtaja Seppo Ruhasen mukaan Hirvensalmen vuokrataso ei ole huima eikä matala. Kovin kummoinen se ei voi olla pienessä pitäjässä. Rakennuskustannukset ovat kuitenkin samat paikkakunnan koosta riippumatta.

– Jonkin verran onneksi rakennetaan, mutta etenkin omakotitalojen rakentamisessa on hiljaista. Keskeisin syy siihen on, että pankit ovat kiristäneet luotonantoa. Erityisesti nuorten on vaikea saada asuntolainaa.

Hirvensalmen vetonaula on Ruhasen mukaan luonto, sen vesistöt ja rannat. Kunnassa on hyvät kalastus- ja metsästysmahdollisuudet, mutta jos harrastaa esimerkiksi oopperaa, sitä kunnalla ei ole tarjota.


Pitopalveluyritys siirtyi naapurin käsiin

Kauhanvaihto. Pitopalvelu Pitoaitan vetovastuu on vuoden vaihteesta lukien ollut Pia Kompan (vas.) käsissä. Jo 45 vuoden ajan ravintola-alalla työskennellyt Pirjo Kuitunen siirtyy osa-aikaisen oloneuvoksen tehtäviin, sillä hän on luvannut olla vielä jatkossa Kompalla keikkatyöläisenä.

Valmiiseen juhlapöytään haluaa yhä useampi.

Yli 22 vuoden ajan pitopalveluyritystä Monikkalasta käsin pyörittäneelle Pirjo Kuituselle koitti eläkeläisen vapaus vuodenvaihteesta lukien. Uusi yrittäjä on kilometrin päässä yrityksen keittiöltä asuva Pia Komppa. ELY-keskuksella virkamiehenä työskennellyt nainen otti rohkean askeleen ja ryhtyi yrittäjäksi jo entuudestaan tuttuun hommaan. Pitopalvelutyöt ovat tulleet tutuiksi vuosien varrella Pirjon keikkatyöntekijänä. Viikonloppuihin painottuva työ ei pelottanut, sillä yrittäjän puolisona on saanut tottua epäsäännöllisiin työaikoihin jo entuudestaan.


Pakkasia toivotaan

Pakkaset pelastaisivat latu- ja jäätilanteen.

Hirvensalmen kunnan vapaa-aikasihteeri Hannu Inkeroinen kertoo paikkakunnan talviurheilutilanteesta.

– Parin viikon verran on päästy hiihtämään. Valolatu on kaksi kilometriä ja Mäknistön laavun reitille on ladut ajettu. Sen sijaan Satulinnalle latua ei saada, koska siellä on vetelä kohta, joka vaatisi pakkasia. Nyt paikalla upottaa. Tuukkalan valoladulle on pohjaukset tehty, joten kohta sielläkin pääsee hiihtämään.

Muutaman vuoden takainen suomalaisinnovaatio ovat karvapohjasukset. Ne ovat helppohoitoiset muihin suksiin verrattuna, sillä niitä ei tarvitse voidella. Huoltoon riittää ainoastaan karvapohjien ajoittainen puhdistaminen voiteenpoistoaineella. Suksissa, joita myös skineiksi kutsutaan, on hyvää myös se, etteivät ne kerää itseensä roskia ladulta.

Liikuntapaikkamestari Jari Ollikainen ei ole itse kokeillut karvapohjasuksia, mutta sanoo monien kehuvan niitä.

– Ne ovat hyvät etenkin tällaisilla keleillä kun välillä lauhtuu ja välillä jäätää. Niillä on hyvä pito jäisellä ladulla.


Koirapuiston puolesta nousi lähes kansanliike

Hankkeen vaatii edetäkseen taustalle virallisen yhdistyksen.

Hirvensalmella on noussut suorastaan kansanliike koirapuiston saamiseksi. Asiasta on tehty useita kuntalais- ja valtuustoaloitteita, mutta toistaiseksi hanke ei ole edennyt.

Seija Launikari teki vuonna 2015 kuntalaisaloitteen ehdottamalla hiihtolatujen viereen kävelypolkua, jossa voisi ulkoiluttaa koiria. Samassa yhteydessä mainittiin myös koirapuisto ja Launikari keräsi aloitteeseen noin 30 nimeä.

Tekninen lautakunta käsitteli asiaa helmikuussa 2016. Kirjallisessa vastineessa todettiin, että latureitti on varattu hiihtäjille, eikä koirapuistolle ole kaavoitettu aluetta.

– Alueen ei tarvitse olla iso ja se voidaan kaavoittaa hyvällä tahdolla. Urheilukentän alueella on laajennettu frisbeegolfrataa koko ajan. Koirapuisto sopisi hyvin viereen. Ihmettelen tätä muutosvastaisuutta, Launikari tuhahtaa.

Tekninen lautakunta käsitteli koirapuisto-asiaa viime keskiviikkona varsinaisen kokouksen jälkeen. Esille nousi kaksi asiaa, jotka pitää olla kunnossa ennen asian etenemistä.

– Koirapuiston taustalla pitää olla yhdistys tai järjestö, joka vastaa toiminnasta. Se tarvitaan, jotta hanke lähtee liikkeelle, toteaa kunnan tekninen johtaja Asko Viljanen.


Myydään, mutta valtuuston hyväksynnällä

Sote-kiinteistöjen kohtalo kiinnosti myös runsasta lehteriyleisöä.

Hirvensalmen sosiaali- ja terveyskiinteistöt myydään Attendo Oy:lle, mutta kaupanehdot tulevat valtuuston syyniin ensi vuoden puolella. Näin päätti kunnanvaltuusto edetä paljon puhutussa asiassa toissa maanantaina.

Kunnanhallituksen esitys oli alun perin saada valtuuston hyväksyntä sille, että se saisi päättää kaupan ehdoista ja suorittaa kaupan. Jo hallituksessa myyntiä vastaan olleet Pirkko Luntta (kok.) ja Ari Kämppi (sd.) olivat ryhmineen myyntiä vastaan. Luntta esittikin valtuustolle ehdotuksen, jonka mukaan kunta, Attendo ja Essote istuisivat kolmikantaneuvotteluun ennen myyntiä. Kun Maritta Mynttinen (kesk.) ehdotti myynnin ja sen ehtojen hyväksymistä lopuksi valtuustossa, oli edessä äänestys näiden kahden esityksen väliltä.

Äänestysten jälkeen Mynttisen esitys vei voiton ensiksi Luntan ja toiseksi kunnanhallituksen esityksestä. Näin historiallinen myyntipäätös oli nähnyt tummenevan joulunalusillan keinovalon. Päätöstä edelsi vilkas ja ajallisestikin pitkä keskustelu, sillä puheenvuoroja jaettiin kaikkiaan 25 kappaletta. Valtuuston puheenjohtaja Esko Kekkonen (kesk.) joutui lopulta toppuuttelemaan paikallaan polkevaa keskustelua ja menemään asiassa eteenpäin.