Uutiset

Alla näytteitä uutisistamme. Haluatko lukea enemmän siitä mitä Hirvensalmella tapahtuu?
Tilaa Hirvensalmelainen tästä.


Saaristoraha on uppoamassa soteen

Valtioneuvoston esityksen mukaan Hirvensalmi saa ensi vuonna 580.000 euroa saaristorahaa.

Edellisen hallituksen poistama saaristo-osakuntalisä kuntien valtionosuuksista palautetaan takaisin. Hirvensalmen osalta kyse ei ole mistään pikkuasiasta, sillä summa on yli seitsemänkertainen aiempaan saaristolisään nähden.

Saaristoasioita käsittelevässä ohjausryhmässä puheenjohtajana viime vuonna toiminut kunnanjohtaja Seppo Ruhanen on syystäkin tyytyväinen. Reilulle puolelle miljoonalle löytyy käyttöä, sillä laskelmien mukaan palvelujen tuottaminen saaristoisessa Hirvensalmessa on kaikkiaan noin miljoonan euron lisäkustannus tiiviimmän yhteiskuntarakenteen omaavan paikkakuntaan nähden.


Suojatie herättää ihmettelyä

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hirvensalmea koskeva suojatieselvitys tarkastellaan uudelleen.

Hirvensalmella asuva polkupyöräilijä kummastelee Hirvensalmentien ylittävää suojatietä, joka ei johda ainakaan liikenneturvallisuuden kannalta kovinkaan järkevään paikkaan.

– Se on kylän turhin suojatie. Suojatie menee Osuuspankin edestä suoraan pusikkoon. En ole nähnyt 20 vuoteen, että siitä olisi joku kulkenut. Suojatien pitäisi olla rannassa venelaiturien kohdalla ja mennä Sutikkaan (S-market). Siellähän ne ihmiset kulkevat, nimettömänä pysyttelevä mies päivittelee.

Liikenneturvallisuusasiantuntija Kyllikki Komulainen kertoo, että Pohjois-Savon ELY-keskus on teettänyt suojatieselvityksen, jossa tarkasteltiin maantieverkolla sijaitsevia suojateitä ja niiden nykytilaa.


Kalamiehet nuottasivat hopeasaaliin

Puulassa ui harvinaisen isoa muikkua.

Halmesaaren kasvatti Eero Hölttä on kalastanut koko ikänsä. Viime viikolla hän suuntasi Kangasniemen puolelle ulottuvan Pieni-Hoikka nimisen saaren kupeeseen näyttämään, kuinka perinteinen kalastusmuoto eli nuotanveto hoituu nykypäivänä. Vaikka armeijan entinen syöksyvene korvaa tällä kertaa perinteisen ison soutuveneen ja nuottaa vedetään bensakäyttöisellä itse rakennetulla nuotanvetokoneella, niin varsinaisella nuottaverkolla on ikää jo kohtuullisen paljon.

– Halmesaaren nuotta on 40 vuotta vanha. Se on 180 metriä pitkä ja 14 metriä korkea. Nuotta on nailonnarua. Se kyllä kestää aikaa, kunhan sitä säilyttää pimeässä. Jos nuotan jättää auringonvaloon, niin se haurastuu vuodessa, Hölttä tietää.


Pöyryn Pantterit palloili divari-mestariksi

1 Pöyryn pantterit (Custom)

Hirvensalmelainen jalkapallojoukkue Pöyryn Pantterit voitti viime viikolla Mikkelin alueen harrasteliigan divarimestaruuden. MAHL-jalkapallosarjassa pelasi 11 joukkuetta ja ottelut pysyivät jännittävinä loppuun asti.

Kuvassa Mahlin Mika Pippuri ojentaa voittopystin joukkueen kapteeni Janne Torniaiselle.


Piispa kävi tarkastuskierroksella

1 (Custom)

Hirvensalmella elää vahvana perinteinen kirkollisuus.

Hirvensalmen kirkko vietti viime viikolla 100-vuotis juhlaviikkoa. Osana ohjelmaan kuului piispantarkastus, jossa Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen tapasi seurakunnan työntekijöitä, luottamushenkilöitä sekä kunnan edustajia.

Häkkinen sanoo, että piispantarkastuksia tehdään noin viiden vuoden välein.

– Piispantarkastuksissa on tehty iso muutos. Enää niissä ei katsota niinkään menneisyyttä ja sitä, onko täällä tehty tietyt asiat oikealla tavalla. Yhteisissä keskusteluissa halutaan nimenomaan katsoa tulevaisuuden linjauksia ja ratkaisuja, joihin tuomiokapituli voi antaa neuvoja seurakunnan käyttöön.

– Täällä Hirvensalmella yleisvaikutelma on seurakunnan osalta siinä, että täällä on erittäin paljon vahvuuksia, kuten esimerkiksi seurakuntaan sitoutuminen. Jos katsoo kirkon jäsenmäärää suhteessa kunnan asukaslukuun, niin se on huomattavasti korkeampi kuin hiippakunnassa keskimäärin.


Hirvensalmen kirkko täytti sata vuotta

2 (Custom)

Kirkko oli täynnä väkeä ja vieraita saapui jopa Unkarista asti.

Kirkon 100-vuotisjuhlaa vietettiin viime sunnuntaina. Hirvensalmelaiset olivat ottaneet juhlakutsun ilolla vastaan, sillä kirkon penkkiriveillä istui hyvin tiiviisti väkeä.  Tapahtuma alkoi juhlamessulla, jossa saarnasi Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Liturgian toimitti Hirvensalmen kirkkoherra Jukka-Pekka Sepperi.

Varsinaisessa juhlassa kuultiin gospelkuoron ja lapsikuoron esityksiä. Onnittelujen vastaanoton jälkeen kuultiin kirkkoneuvos Pekka Huokunan juhlapuhe.

– Varmaan jokainen, joka on tullut joskus veneellä Suonsalmelta kohti kirkonkylää, on huomannut vanhan kellotapulin ristin. En tiedä ajattelivatko tapulin rakentajat aikanaan sen toimivan majakkana, mutta kauas se näkyy. Rististä on ollut hyvä ottaa suuntaa, Hirvensalmen entinen kirkkoherra totesi.


Inka heitti SM-hopeaa

Inka Hasanen SM mitali kuva kaija hasanen (Custom)

Hirvensalmen Urheilijoiden Inka Hasanen voitti Kajaanissa SM-hopeaa 16-vuotiaiden moukarissa. Mitali on Inkan ensimmäinen SM-tasolla. Viime vuonna Oulun Raatissa hän oli T15-sarjan moukarissa kuudes.

– Ennen viimeistä heittoa piti vain rauhoittua ja keskittyä kunnolla, niin heitto onnistui. Suoritusta vaikeutti sade ja se, että alaselkä taisi hieman venähtää. Mutta mitali tuntuu hyvälle, totta kai, Hasanen riemuitsee.


”Sauna lämpiää joka viikonloppu”

1 (Custom)

Jirko Venäläinen sai vuosi sitten idean, jonka hän toteutti kesälomalla. Nuoren kaverin kesätyönä oli rakentaa oma saunalautta.

Venäläinen kertoo, että saunalautan rakentaminen lähti oikeastaan ajatuksesta, että hänestä olisi kiva viettää aikaa veden äärellä ja tietenkin pitäisi olla myös oma sauna.

– Koska meillä ei ole omaa rantatonttia, niin ajattelin rakentaa saunalautan. Aloin vuosi sitten etsiä osia ja keräillä tarvikkeita lauttaa varten, hän kertoo.

– Eräs tuttava vinkkasi, että HKScanin makkaratehtaalta voisi kysellä muovitynnyreitä ponttoniksi. Niin sitä tuli sitten hankittua 32 sinistä 200 litran tynnyriä.

Saunalautan rakentaminen alkoi heti kesäloman alettua.


Kierrätys toimii hyvin

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hirvensalmen kirkonkylän aluekeräyspiste on saanut kuntalaisten ja mökkiläisten keskuudessa hyvän vastaanoton. Välillä on ollut jopa ruuhkaa ja keräysastiat täyttyvät nopealla tahdilla.

– Mökkiläiset käyttävät palvelua tosi paljon. Täällä on toisinaan yhtä aikaa 7-8 autoa. Päivän aikana voi käväistä tosi helposti sata autoa ja jopa enemmänkin. Metallikeräys täyttyy ihan muutamassa päivässä ja sähköjätekontit on tyhjennettävä parin viikon välein, kertoo aluekeräyspisteestä vastaava Kari Liimatainen.

Suurimmalle osalla väestöstä jätteenlajitteluohjeistus ei aiheuta epäselvyyksiä, mutta jotkut ovat kaivanneet selkeitä jätteenlajitteluohjeita ja selvyyttä yhdyskuntajätteen ja sekajätteen eroavaisuuteen.


Nuoret toivat ruoan pöytään

KUVA1 Kalastusleiri

Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Leiriniemessä järjestettiin nuorten kalastusleiri. Järjestävänä tahona toimi Hirvensalmen kalamiehet.

– Keskitymme näihin perinteisempiin kalastusmuotoihin ja opettelemme kalan käsittelyä, Hirvensalmen kalamiesten sihteeri Reijo Tanttu kertoo.

– Täällä on erittäin positiivista se, että asiat viedään niin pitkälle, että nuoret perkaavat itse kalansa, kalastuksen asiantuntija Aki Hirvonen toteaa.

Leiriläiset saivatkin syödäkseen illalla muun muassa itse kalastettuja perattuja ja muurikalla paistettuja ahvenia.


Vesistöjen tila on tarkassa syynissä

– Yksi Puulaveden elinvoimatekijä on se, että mitä tapahtuu Kyyvedellä. Joten kyllä Kyyveden asia on myös Puulaveden asia, toteaa Puulan kalastusalueen hallituksen varapuheenjohtaja Kalevi Puukko.

Puukko ottaa puheeksi myös Etelä-Savon ELY-keskuksen tekemän jokirapuseurantastrategian, jolla pyritään suojelemaan ja elvyttämään Etelä-Savon heikkoja tai hävinneitä jokirapukantoja.

– Pysyäkseen hengissä jokirapu vaatii elinoloihinsa kuuden tai isomman pH:n vettä. Vapo laskee Kälkäjokeen 3,5-4 pH:n arvoista vettä. Siellä jokirapu ei elä happamuuden vuoksi.

– Raputilannetta ja saksiniekkojen kokoa seurataan. Tulevana viikonloppuna tehdään koeravustus, jossa katsotaan, että täyttyvätkö alamitat, kertoo Hirvensalmen osakaskunnan puheenjohtaja Arto Salmela.


Viljakainen tekee puusta mitä haluaa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sydänvikaisesta vauvasta, joka sai vain kaksi viikkoa elinaikaa tuli laskuvarjojääkäri.

Viljakainen kävi kansakoulun Malvaan koulussa. Poikaa kiinnosti kaikenlainen käsillä tekeminen jo silloin, joten kansakoulun päätyttyä hän meni Mikkeliin ammattikouluun talonrakennus- ja puuseppälinjalle. Hän työskenteli koulun ajan aputöissä rakennustyömailla ja valmistuttuaan alan työt jatkuivat aina armeijaan menoon saakka.
Varusmiespalveluksensa hän suoritti Utin laskuvarjojääkärikomppaniassa ja kotiutui kersanttina vuonna 1967.

– Tässä ollaan lähdössä Sodankylään telttailemaan. Hyppäsimme silloin yöllä suolle. Tämän verran oli kamaa mukana, hän toteaa.