Uutiset

Alla näytteitä uutisistamme. Haluatko lukea enemmän siitä mitä Hirvensalmella tapahtuu?
Tilaa Hirvensalmelainen tästä.


Hiki tuli tappiosta huolimatta

Hirvensalmen Kiekko eli HiKi pelasi viime sunnuntaina sinnikkään jääkiekkopelin Saharaa vastaan.

HiKille Mikkelissä pelatun ottelun tappiollinen lopputulos 13-0 ei tullut yllätyksenä, sillä jo edellispeli sarjan ykkösjoukkuetta vastaan näytti tulostaululla samankaltaisia lukemia.

Hirvensalmen Kiekko perustettiin reilu vuosi sitten, jolloin joukkue aloitti pelaamisen Mikkelin alueen harrasteliigassa. Kiekkoporukka pelaa yli 40-vuotiaiden sarjassa, jossa on mukana kuusi joukkuetta.

Harjoitushallin pukukopissa pelikamppeita pukenut joukkue totesi ennen peliä, että alkutaival on mennyt alavireisesti opetellessa. Pistetilanne sarjantaulukon alimpana ei heitä kuitenkaan stressaa, sillä harjoitukset ja pelit ovat heille enemminkin sosiaalinen tapahtuma. Joukkue perustettiin oman kunnon ylläpitämiseksi ja siksi, että samoista harrastepiireistä tutuilla miehillä olisi myös talvella liikunnallista tekemistä.

– Menimme Hirvensalmen kentälle harjoittelemaan ja nimikin oli jo valmiina. Siitä se alkoi. Tuleehan tässä ihan hirveä hiki. Pelipaitojen hirviaiheinen logo on jo olemassa. Se odottaa, kun nousemme huipulle, vitsailee Jari Klén.


Uusi opetuskeittiö on valmis

Suunnittelussa on huomioitu turvallisuus ja käytännöllisyys.

Elomaan koulun kotitaloustunnit olivat viime syksynä poikkeuksellisia. Oppilaat tekivät ruokaa ulkona grillikeittiössä. Heillä oli käytössään muurikka- ja paellapannut, joissa he valmistivat pyttipannua, lettuja ja wokkiruokia. Ruokaa he söivät muoviastioista. Syynä oli se, että kotitalouden opetustilat olivat remontissa.

– Syksy oli aika haasteellista, mutta hyvin me siitä selvisimme. Oppilaat suhtautuivat asiaan hyvin ja onneksi oli lämmin syksy. Nyt he ainakin osaavat käyttää kaasuvehkeitä, toteaa luokanopettaja ja kotitalouden lehtori Terhi Ilvonen.


Väki vähenee edelleen

Suomen väkiluku kasvoi. Hirvensalmen asukasluku väheni, kuten kaikissa Etelä-Savon kunnissa.

Tilastokeskuksen ylläpitämät väestönmuutostilastot kertovat karua totuutta siitä, että maakunnan väkiluku laskee tasaisesti vuosi vuodelta. Tuoreimpien ennakkotietojen mukaan Etelä-Savon väestön kokonaismuutos oli vuoden 2016 tammi-marraskuun aikana lähes 1240 henkilön verran miinuksella.

Hirvensalmen osalta vuositilastot näyttävät kunnan asukasmäärän olleen vuonna 1996 2700 asukasta. Kymmenessä vuodessa määrä laski tuosta noin 130 asukkaalla ja vuonna 2015 väkeä oli 2 290 henkilön verran. Tuoreimman vuoden 2016 ennakkotiedon perusteella kunnan väkimäärään kokonaismuutos oli edellisvuoteen verrattuna miinuksella 12 asukkaan verran.


Tulevaisuus on sumun peitossa

Talous- ja väestönkasvun puolesta ei kunnassa ole paljoa tehtävissä

Kovaan flunssaan sairastuneen kunnanjohtaja Seppo Ruhasen vaimean käheä ääni sopi kunnanvaltuustolle alustetun taloussuunnitelman kertomiseen kuin nenä päähän: isojen muutoksien kourissa olevan kuntasektorin tulevaisuus on sumun peitossa ja tulevaisuuden ennustaminen siksi vaikeaa.

Tulevaisuus riippuu lopulta yleisestä talouskasvusta ja sen tuomasta paremmasta työllisyysasteesta myös Hirvensalmella. Muutamassa vuodessa rajusti leikkautuneet valtionosuudet ja kiihtyvällä tahdilla kasvaneet sosiaali- ja terveyssektorin kustannukset laittavat kuntapäättäjät raapimaan päätä vielä useaan otteeseen, ennen kuin maakuntamalli on totta.


Pähkinänsärkijästä hioutui kovalla työllä hieno esitys

Klassinen balettiteos muuntui puhenäytelmäksi.

Elomaan koulun oppilaiden iso projekti sai toissa viikolla hienon päätöksen, kun juhlasalissa nähtiin ensi-illassa Pähkinänsärkijästä kertova näytelmä. Ensimmäinen esitys oli osa koulun joulujuhlaa, joten yleisön joukossa istui pääasiassa lasten vanhempia. Tämän lisäksi lapsiteatterilaiset näyttelivät vielä toistamiseen yleisessä maksullisessa esityksessä.

Pähkinänsärkijä on Pjotr Tšaikovskin säveltämä balettiteos, jonka tapahtumat sijoittuvat jouluyöhön. Näytelmässä esiintyivät viides- ja kuudesluokkalaisista muodostuva ilmaisutaidon ryhmä sekä useita alempien vuosiluokkien oppilaita. Näytelmän ohjauksesta vastasivat opettajat Tiina Ripatti ja Kristiina Pietilä.

Oppilaat kokivat näyttelemisen kivana, mutta myös haastavana kokemuksena.

– On ollut hienoa oppia kaikkea näyttelemiseen ja äänenkäyttöön liittyviä asioita. Vuorosanojen opettelu on ollut kaikista haastavinta. Samoin omien paikkojen hakeminen ja niiden muistaminen lavalla vaati varsinkin alussa keskittymistä, he kertoivat pukuhuoneessa.


Mökkiläinen kaipaa asioinnin helppoutta ja riittävää valikoimaa

Kierrätyspalveluita ja pankkiautomaattia pidetään tärkeinä

Tuoreimman Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan palvelututkimuksen mukaan Hirvensalmen vapaa-ajanasukkaat ostavat mökille mennessään ruokaostoksensa pääasiassa mökkipaikkakunnan kaupasta. Tärkeimmät syyt ruokaostospaikan valintaan ovat asioinnin helppous ja riittävä valikoima. Vastaajista hieman yli 60 prosenttia asioi myös kesätorilla. Sen sijaan yksikään vastaajista ei ollut asioinut suoraan maatiloilla. Vastausten perusteella mökkiläiset kaipaisivat myyntiin enemmän paikallisia tuotteita ja lähiruokaa sekä Pulan kalaa.


Saaristolisälle sinetti

Jo aiemmin syksyllä uutisoitu saaristokunta-asetus varmistui viikko sitten valtioneuvoston toimesta.

Asetuksen myötä saaristokunnat saavat saaristo-osakuntalisää parin vuoden tauon jälkeen. Merkittävää tuoreessa päätöksessä on hirvensalmelaisittain katsottuna hintalapun lukema: ensi vuodesta alkaen saaristo-osakuntalisä on reilut 500 000 euroa. Lukema on yli viisi kertaa suurempi kuin viimeksi saaristo-osakuntalisää saadessa vuonna 2014. Syyskuussa kaavaillusta 580 000 euron potista summa kutistui vajaat 70 000 euroa.


Uusi alkoholilaki nähdään myönteisesti

Myös viini olisi tervetullut ruokakauppaan.

Toteutuessaan uusi alkoholilaki tuo ruokakauppoihin myyntiin 5,5 prosenttiset oluet, siiderit ja lonkerot sekä juomasekoitukset. Samoin ravintolat voisivat myydä näitä juomia ravintolasta lähteville asiakkaille.  Asiakkaalle voisi myös myydä tupla-annoksia ja anniskella velaksi, löytyi sitten luottokortti tai ei. Ravintolat eivät tarvitsisi erillislupaa ollakseen auki aamuneljään saakka. Siihen riittäisi pelkkä ilmoitus.

Hirvensalmella Ravintola Leppää ja Sataman Herkkua pyörittävä yrittäjä Marianne Suojarinne-Saxelin pitää lakimuutosta hyvänä.

– Aukiolosäännösten poistaminen on hyvä, jotta jokainen yrittäjä voi itse päättää miten haluaa liikettään auki pitää. Anniskelualueiden poistuminen helpottaa byrokratiaa, hän toteaa.


”Nyt on hamekankaat kudottu”

Äijähommat vaihtuivat sukkuloihin ja kangaspuihin.

Hirvensalmen Käsityöyhdistyksen porukka on ollut viime aikoina aivan ihmeissään, kun Puulan Manuellissa kangaspuilla onkin louskutellut mies. Ilmiö on harvinainen, sillä Manuellin historiassa ei ole nähty miestä kutomassa koskaan aikaisemmin.

Antti-Pekka Männistö tunnetaan parhaiten autourheilupiireissä, jossa hänen äänensä on tullut tutuksi Jokamiesluokan kisakuuluttajana. Nyt hän on ottanut loimitukit, sukkulat, pirrat ja niisit haltuunsa polkimet viuhuen, sillä mies kutoi viikossa viisi metriä poppanaa.

– Miehinen projekti, tosi miehinen, hän naurahtaa istuessaan asuntovaunussa, jolla on kausipaikka Etuniemen karavaanialueella.

Männistön Tee se itse – projektina oli kutoa asuntovaunuun uudet penkinpäälliset.


Budjetti pitänee päällään

Kunnan taloussuunnitelma seuraavalle kolmivuotiskaudelle näkyy epävarmojen tulevaisuudenkuvien maisemassa

Kunnanhallitus istui maanantaina kokoushuoneessaan kolmen tunnin ajan. Puolet tuosta ajasta kului käsitellessä vuosien 2017 – 2019 taloussuunnitelmaa. Hallintorakenneuudistus jäi sen sijaan jo toistamiseen pöydälle.

Sen suhteen on varmaa vain se, että kunnanvaltuuston koko tulee olemaan jatkossakin 21 luottamushenkilön suuruinen. Kunnanvaltuuston paikkamäärän on oltava tiedossa ennen vuodenvaihdetta, sillä kevään kuntavaalit pakkaavat jo päälle. Hallintorakenneuudistuksen täytyy olla puolestaan voimassa lain mukaan viimeistään ensi kesäkuun alusta.

Ensi vuoden osalta budjetti näyttää hienoista menojen kutistumista. Reilun kuukauden päästä aloittava Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän maksuosuus tulee olemaan ratkaisevassa asemassa kuntatalouden onnistumisen kannalta, kuten seudullinen sote-yhteistyö on ollut jo vuosien ajan. Ensi vuoden osalta kunnan taloussuunnitelmaan on sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta merkitty 9 miljoonaa euroa, joka on 151 000 euroa (-1,65 %) kuluvan vuoden talousarviota ja lisämäärärahoja pienempi.


Työllistymisessä ratkaisee eniten oma motivaatio

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Suurin osa työnhakijoista ohjautuu työmarkkinoille itsenäisesti.

Viimeisimmän Etelä-Savon työllisyyskatsauksen mukaan Hirvensalmen työttömyysprosentti on 13,4 %. Kunnan työvoimasta työttömänä oli lokakuussa 129 henkilöä, joista miehiä oli 74 ja naisia 55. Tällä hetkellä kunnassa on 15 alle 25-vuotiasta työtöntä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut viime vuodet puolensadan paikkeilla.

– Vuonna 2012 työttömiä oli alle sata. Työttömyys lähti nousuun syksyn 2013 aikana. Siihen ovat vaikuttaneet alle 25-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden työttömyyden lisääntyminen, toteaa kunnan työnsuunnittelija Jari Marttinen.

Hirvensalmen työllisyyspalveluissa toimenpiteet ovat keskittyneet nuorten työttömyyden ennaltaehkäisyyn ja kunnan velvoitteisiin siirtyneiden pitkäaikaistyöttömien työllisyyden edistämiseen.


Puulan kalalle olisi kysyntää Italiassa

img_8487-custom

Viennin Tuplaaminen – hankkeella luodaan kontakteja Keski-Eurooppaan.

Puula Särvin Oy:n yrittäjä Jari Pulkkinen vieraili lokakuussa pikavisiitillä Italiassa. Matka kuului osana elintarvikealan yrittäjille tarkoitettua vienninedistämishanketta, jota ollaan parhaillaan käynnistämässä Etelä- ja Pohjois-Savon alueella. Viime viikolla saapasmaasta tehtiin vastavierailu Etelä-Savoon. Hirvensalmella vieraat poikkesivat Puula-Särvin ja Aten Marja-Aitan tuotantotiloissa.

Pulkkinen vieraili Milanon kupeessa sijaitsevassa Lombardiassa yhdessä yhteistyöhankkeen projektivastaavan Matti Lönnroosin kanssa.

– Tapasimme Italiassa sen puolen projektihenkilöt ja teimme tutustumiskierroksen kalaan liittyviin paikallisyrityksiin. Niissä yrityksissä joko myytiin kaloja tai niistä valmistettiin jotain. Toki kävimme syömässä kalaravintolassa, kertoi Pulkkinen ennen Kissakoskelle odotettujen vieraiden tuloa.