Uutiset

Alla näytteitä uutisistamme. Haluatko lukea enemmän siitä mitä Hirvensalmella tapahtuu?
Tilaa Hirvensalmelainen tästä.


Budjetti pitänee päällään

Kunnan taloussuunnitelma seuraavalle kolmivuotiskaudelle näkyy epävarmojen tulevaisuudenkuvien maisemassa

Kunnanhallitus istui maanantaina kokoushuoneessaan kolmen tunnin ajan. Puolet tuosta ajasta kului käsitellessä vuosien 2017 – 2019 taloussuunnitelmaa. Hallintorakenneuudistus jäi sen sijaan jo toistamiseen pöydälle.

Sen suhteen on varmaa vain se, että kunnanvaltuuston koko tulee olemaan jatkossakin 21 luottamushenkilön suuruinen. Kunnanvaltuuston paikkamäärän on oltava tiedossa ennen vuodenvaihdetta, sillä kevään kuntavaalit pakkaavat jo päälle. Hallintorakenneuudistuksen täytyy olla puolestaan voimassa lain mukaan viimeistään ensi kesäkuun alusta.

Ensi vuoden osalta budjetti näyttää hienoista menojen kutistumista. Reilun kuukauden päästä aloittava Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän maksuosuus tulee olemaan ratkaisevassa asemassa kuntatalouden onnistumisen kannalta, kuten seudullinen sote-yhteistyö on ollut jo vuosien ajan. Ensi vuoden osalta kunnan taloussuunnitelmaan on sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta merkitty 9 miljoonaa euroa, joka on 151 000 euroa (-1,65 %) kuluvan vuoden talousarviota ja lisämäärärahoja pienempi.


Työllistymisessä ratkaisee eniten oma motivaatio

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Suurin osa työnhakijoista ohjautuu työmarkkinoille itsenäisesti.

Viimeisimmän Etelä-Savon työllisyyskatsauksen mukaan Hirvensalmen työttömyysprosentti on 13,4 %. Kunnan työvoimasta työttömänä oli lokakuussa 129 henkilöä, joista miehiä oli 74 ja naisia 55. Tällä hetkellä kunnassa on 15 alle 25-vuotiasta työtöntä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut viime vuodet puolensadan paikkeilla.

– Vuonna 2012 työttömiä oli alle sata. Työttömyys lähti nousuun syksyn 2013 aikana. Siihen ovat vaikuttaneet alle 25-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden työttömyyden lisääntyminen, toteaa kunnan työnsuunnittelija Jari Marttinen.

Hirvensalmen työllisyyspalveluissa toimenpiteet ovat keskittyneet nuorten työttömyyden ennaltaehkäisyyn ja kunnan velvoitteisiin siirtyneiden pitkäaikaistyöttömien työllisyyden edistämiseen.


Puulan kalalle olisi kysyntää Italiassa

img_8487-custom

Viennin Tuplaaminen – hankkeella luodaan kontakteja Keski-Eurooppaan.

Puula Särvin Oy:n yrittäjä Jari Pulkkinen vieraili lokakuussa pikavisiitillä Italiassa. Matka kuului osana elintarvikealan yrittäjille tarkoitettua vienninedistämishanketta, jota ollaan parhaillaan käynnistämässä Etelä- ja Pohjois-Savon alueella. Viime viikolla saapasmaasta tehtiin vastavierailu Etelä-Savoon. Hirvensalmella vieraat poikkesivat Puula-Särvin ja Aten Marja-Aitan tuotantotiloissa.

Pulkkinen vieraili Milanon kupeessa sijaitsevassa Lombardiassa yhdessä yhteistyöhankkeen projektivastaavan Matti Lönnroosin kanssa.

– Tapasimme Italiassa sen puolen projektihenkilöt ja teimme tutustumiskierroksen kalaan liittyviin paikallisyrityksiin. Niissä yrityksissä joko myytiin kaloja tai niistä valmistettiin jotain. Toki kävimme syömässä kalaravintolassa, kertoi Pulkkinen ennen Kissakoskelle odotettujen vieraiden tuloa.


Valtuusto äänesti kahdesti

Maanantai-illan kunnanvaltuuston kokous oli värikkäämpi kuin aikoihin, vaikka sujuikin lopulta alle tunnissa

Esityslistalla oli painavia ja kuntalaisten kannalta vähemmän mukavia asioita, kuten tulo- ja kiinteistöverojen nostot sekä erikoissairaanhoidon kulujen kasvuun suunnattu vajaan puolen miljoonan euron lisämääräraha. Eniten puhetta herätti kuitenkin ensi kesänä voimaan astuvan hallintorakenneuudistuksen vuoksi tehty johtajasopimus kunnanjohtajan ja kunnan välille.

Kunnanjohtajan palkan lisäksi sopimuksessa määritellään luottamusjohdon ja kunnanjohtajan välisiä pelisääntöjä. Ensimmäisessä puheenvuorossa kunnanhallituksen puheenjohtaja Esko Kekkonen (kesk.) huomautti kunnanjohtajan palkkauksen olleen viimeksi tarkastelun alla 10 vuotta sitten.


Tie ystävyyteen vie ruoanlaiton kautta

Yhteistyö sujuu, vaikkei yhteistä kieltä olekaan. Leivonta ja ruokailu tapahtuvat lattialla.

Hirvensalmelaisen makotitalon keittiö on täynnä naisia. Yksi pilkkoo purjoa, toinen viipaloi munakoisoa ja kolmas raastaa perunaa. Samalla kattilassa kiehuu keltaisia herneitä ja paistinpannulla hautuu sipulit ja tomaatit.

Keittiössä on lämmin ja ihan samaa voi sanoa keittiössä häärivien suomalais- ja afgaaninaisten tunnelmasta. Vaikka kaikilla ei yhteistä kieltä ole, niin ei siitä ainakaan yhteisen aterian valmistaminen ole kiinni. Tosin pääkokiksi nimetty Fatemeh Barbari puhuu sujuvaa suomenkieltä.

– Meillä oli aiemmin yhteiset karjalanpiirakkatalkoot. Afgaaniystävämme oivalsivat rypyttämisen jalon taidon heti ja ihan kuin olisivat tehneet niitä ennenkin. Nyt meitä on niin monta kokkia ja mitäs siitä onkaan tapana sanoa. Katsotaan mitä tästä tulee, naurahtaa talon emäntä Pirjo Auvinen.


Hirvensalmi oli ELMA-messuilla omillaan

elma-messut-custom

Kiireinen isänpäiväviikonloppu sujui hirvensalmelaisittain hyvin

Vuosien tauon jälkeen Hirvensalmen kunta oli yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa ELMA-maaseutumessuilla ilman seudullista yhteistyötä. Aiempina vuosina Hirvensalmi on ollut osa maakunnallista tai Mikkelin seudun elinkeinoyhtiön osastoa. Elinkeinoasiamies Heikki Isokäännän mukaan kunnan oma messuosasto sijaitsi hyvällä paikalla ja kauppa kävi mukana olleilla elintarvikealan yrityksillä hyvin, sillä osalla yrittäjistä tuotteet loppuivat kesken jo lauantaina.


Järvilohi-cup tuo uistelijat Hirvensalmelle

Hirvensalmella järjestetään ensi kesänä uistelukisa, jonka odotetaan tuovan Puulan yhteislupa-alueen vesille kaikkiaan noin 100 venekuntaa.

-Turneessa järjestetään neljän osakilpailun mittaisena. Niistä kaksi kilpaillaan Puruvedellä ja muut Sysmässä sekä Hirvensalmella. Hirvensalmen osakilpailun järjestää Otavan Kalamiehet ry, kertoo tapahtumavastaava ja kilpailujohtaja Jyrki Taskinen.


Tuvan katto laitetaan uusiksi

Museohankkeessa mennään tarve edellä.

Ahti Karjalaisen elämäntyöstä kertovan Tupa-museon katto on parhaillaan remontissa. Kattoa on korjattu muutaman viikon ajan ja työn arvellaan valmistuvan noin viikon päästä.  Museorakennuksen kattoremonttia urakoi mikkeliläinen P-Tuuma Oy.

– Toinen lape on tehty jo valmiiksi. Vasoja on uusittu ja nyt laudoitetaan parhaillaan toista lapetta. Kaikki joudutaan tekemää uusiksi käpälistä lähtien, sillä kaikki vanhat puut ovat niin lahoja, kertoo kirvesmies Kari Jäppinen.

Tuvassa on esillä Ahti Karjalaisen uraan ja sitä kautta Suomen historian käännekohtiin liittyviä kuvia ja esineitä. Samaan kiinteistöön on ajateltu siirrettäväksi myös Junnankujalla sijaitseva Kotiseutumuseo, jonka toiminnasta vastaa Hirvensalmi-Seura.


Hau osti Huvarin tilat

Entiseen baariin tulee autourheilijoiden seuratilat.

Hirvensalmen Autourheilijat ry osti viime keväänä Pöyrynkankaalta maata varikko- ja varastointitiloja varten. Tontilla on nyt kaadettu puusto ja tällä hetkellä työtä viedään eteenpäin kaivinkoneen avulla. Seuran aikomuksena oli hankkia tontille sähköliittymä ja varastokontteja. Alkuperäinen käyttösuunnitelma kuitenkin muuttui, sillä seura osti kaksi viikkoa sitten tontin viereisestä Pöyryn liikekeskuksesta toisen päädyn.

– Ulosottovirasto myi Huvarin entiset tilat pakkohuutokaupalla. HaU huusi kiinteistön nettihuutokaupassa ja tarjous jäi meille. Onhan meillä tässä nyt melkoiset kerhotilat, toteaa HaU:n varapuheenjohtaja Kari Liimatainen tyytyväisenä.


Vahvamäen Kotikuusi pääsee televisioon

kotikuusi-timo-custom

Muutama vuosi sitten aloitettu Kotikuusten etsintä saa jatkoa televisiosarjan merkeissä.

Suomen itsenäistyessä 1917 kylvettiin Itsenäisyyden kuusi, joka istutettiin Helsinkiin Kaivopuistoon 1931. Suomen täyttäessä 50 vuotta Suomessa istutettiin yli 30 000 Itsenäisyyden kuusen siemenistä kasvatettua jälkeläistä eli Kotikuusta. Kartoitus aloitettiin lokakuussa 2014 ja nyt tietoja on saatu yli 200 paikkakunnalta. Kuuset saavat myös oman videosarjan ”Kotikuusta etsimässä”, jossa kierretään jokaisessa maakunnassa ja kerrotaan suomalaisten mietteitä Kotikuusista.

Jaksoja on yhteensä 20, joista ensimmäinen julkaistaan Itsenäisyyspäivänä ja jakso kertoo alkuperäisestä Itsenäisyyden kuusesta. Mukaan valikoitui Hirvensalmen Vahvamäessä sijaitsevan kuusen tarina.

– Olin 1967 Hirvensalmella Suur-Savossa myyjänä. Siinä myytiin juuri näitä kuusia ja olin aktiivinen myyjä.  Istutin oman kuuseni Hirvensalmen Vahvamäkeen 13.5.1967. Täytin sinä päivänä 18 vuotta.  Sattumalta mökkini nimikin on Kuusikko.  Kuusi on edelleen pystyssä, mutta laatta hävinnyt, kertoo Timo Marttinen.


Taksimiehet pohtivat käydäänkö yökyydeistä huutokauppaa

Eduskunnassa käytiin hiljattain kädenvääntöä taksiliikennettä koskevasta lakiuudistuksesta. Hallitus päätyi taksien nykysäätelystä kompromissiratkaisuun, jossa taksien määrää ei enää rajoiteta, mutta takseilla pitää olla yhä lupa. Samalla taksien hinnoittelu vapautuu, eikä niitä velvoita päivystyspakko.

Lakiuudistuksen tavoitteena on ollut helpottaa taksialalle tuloa ja lisää taksitoimijoiden vapautta kehittää omaa toimintaansa. Liikennekaari tulee voimaan kesällä 2018.

HIrvensalmelaiset taksiyrittäjät Heikki Honkanen ja Jukka Lavikka eivät osaa arvioida, kuinka lakiuudistus vaikuttaa tulevaisuudessa taksipalveluihin Hirvensalmen alueella.

– Ei osaa oikein sanoa mitään, sillä vielä on niin monta avointa kysymystä. Tietyt ajot on kilpailutettu, kuten sote-ajot ja vammaiskuljetukset sekä Kela-ajot. Vielä ei tiedä, että miten ne jatkossa muodostuvat. Mutta mennessä sen näkee, he toteavat.


Vahvajärveen teetetään syvyyskartoitus

Vahvajärven asukkaat ja kesämökkiläiset teettivät kotijärvelleen syvyyskartoituksen. Syynä on se, että järvessä on paljon kivikoita ja karikoita, joten veneilystä halutaan turvallista.

– Ongelmana on myös vedenpinnan korkeuden suuri vaihtelevuus. Varsinkaan uusiutunut mökkiväki ei uskalla liikkua vesistössä, kuin tutuilla alueilla, toteaa Vahvajärven rannalla asuva Kai Ritosalo.

Ritosalon lisäksi syvyysmittauksen kustannuksiin osallistuu kaikkiaan lähes 80 vakituista asukasta ja kesämökkiläistä.

Vahvajärven syvyyden kartoituksesta vastaa Jämsän seudulla asuva Raimo Pitkänen, joka on tehnyt syvyyskarttoja jo kymmenen vuotta. Eläkkeellä oleva ilmavoimien insinöörimajuri on kehittänyt MAPPe – karttapalvelun, joka kokoaa reaaliajassa päivittyvät kartat suoraan puhelimeen tai tietokoneeseen helppokäyttöisen selainpohjaisen käyttöliittymän kautta.