Yhteydenotto työllistäjiin kannattaa.
VIRPI KONTINEN
Hirvensalmella kesä- ja kausityöpaikkoja täytetään jo kovaa vauhtia. Muun muassa Ranta-Mikkolan puutarha ja Metsänhoitoyhdistys löysivät sopivat tekijät, kun työnhakijat olivat varhain liikkeellä.
– Rakennusalan hiljentyminen kustannusten noustua ja kysynnän laskettua näkyy siinä, että myös rakennusten harvenneet työpaikat on täytetty, Etelä-Savon TE-palveluiden palvelujohtaja Kari Joutsalainen kertoo.
Kesätyöläisiä etsii silti yhä ainakin kymmenen työnantajaa. Hirvensalmen seurakunnassa ja S-marketissa aikuisten kesätyöläisten valinta on pisimmällä. Attendo Oy on hoivakodin johtajan Leena Torniaisen mukaan löytänyt Pitäjänpirttiin esimerkiksi viime kesältä töitä jatkavia.
– Hoitoalan kesätyöläisiksi pyrkivien työhaastattelut jatkuvat. Työnhakijoita on ollut aiempaa vähemmän, hän sanoo.
Työvoiman tarve taas elänee vielä kesälläkin esimerkiksi keittiöammattilaisten ja taimiston työntekijöiden osalta.
15–18-vuotias hirvensalmelainen hakija pääsee varmimmin kesätöihin Hirvensalmen kunnalle, hyvinvointialue Eloisan kotihoidolle tai Mikkelin kaupungin alaiselle Hirvensalmen kirjastolle. Kunnan kesätöihin haetaan verkkolomakkeella.
– Kaikille nuorille pyritään työpaikka järjestämään. Viime vuonna kunta oli kesätyöseteli huomioituna mukana yli 20 nuoren kesätyöllistämisessä, kunnan työnsuunnittelija Jari Marttinen kertoo.
Hän kiittelee kuntaa, koska muuten alle 18-vuotiaat hakijat pääsisivät töihin vaikeasti.
Rataa saa huristella lauantaisin kello 12 ja 18 välillä. Puolestapäivästä kolmeen iltapäivällä on erityisesti kovaäänisempien jäärata-autojen ajoaikaa.
Liekuneella ajettiin talven toiset jäsentenväliset kisat.
VIRPI KONTINEN
Liekuneen jääradan puolimetriset penkat pölisivät, kun Hirvensalmen Autourheilijat järjesti tämän talven toiset jäsentenväliset jääratakisansa viime sunnuntaina. Osallistuvia autoja oli yhteensä kolmisenkymmentä.
Ajo-olosuhteet olivat suotuisat: Liekuneen radalle ei noussut vettä, ja lumiesteistä selvittiin väliaurauksella.
– Kisat olivat hyvät. Vaikka tuuli pohjoisesta, aurinko paistoi, HAU:n varapuheenjohtaja Kari Liimatainen kertoo.
Rataa kaasuttaville kilpakuskeille vaatimukseksi oli asetettu, että he käyttivät kypärää ja ajopukua.
Lisäksi jäällä kurvailevien autojen alustan alle oli asennettava pressut tai imevä suojapahvi, jotta vuotoja jäälle ei pääsisi käymään. Autojen oli oltava myös kaarilla, turvaistuimilla ja vähintään nelipistevöillä varustettuja.
Edelliset jääkisat olivat nekin äskettäin, viides maaliskuuta. Myös tuolloin porhallettiin Hirvensalmella, mutta yhteistaistossa Mäntyharjun Moottorikerhon eli MhMk:n kanssa. Näissäkin talvisissa yhteisjässäreissä riitti vauhtia ja kiinnostavia käänteitä, kun 41 ajajaa koetteli taitojaan.
– Järjestimme seuraavat jääratakisat samaan putkeen, koska ennakkovalmistelut oli tehty ja rata todistetusti hyvässä kunnossa, Liimatainen toteaa.
Autourheilijoiden nykyinen ympäristölupa on voimassa vuoden 2024 loppuun asti. Kilpailujen ulkopuolella HAU:n jäärataa käytettäessä tärkeää on, että ajajat pysyvät herrasmiesmäisesti ajolupa-ajan sisällä. Rataa saa huristella lauantaisin kello 12 ja 18 välillä. Puolestapäivästä kolmeen iltapäivällä on erityisesti kovaäänisempien jäärata-autojen ajoaikaa. Loput ajasta on tarkoitettu tavallisesti varustetuille autoille.
Luokkien voittajat 12.3.2023
Jokkis: Joni Liukkonen
Nuoret/Naiset: Kimmo Komppa
Ralli 2wd: Markus Lehtonen
Ralli 4wd: Esa Gråman
Super: Ville Komppa
Historia: Mika Pöyry
Seniorit: Kari Liimatainen
Satulinnassa työskentelevä Ville Koljonen ja Nurmijärven seurakunnasta leirille tullut pastori Henriikka Kuisma kävivät kurkkaamassa yhden rippikouluryhmän opetustuokiota.
Nurmijärveltä käy Satulinnassa useita ryhmiä vuodessa.
VIRPI KONTINEN
Nurmijärven seurakunnan rippileiriläisistä on muodostunut merkittävä asiakasryhmä kartanohotelli Satulinnalle. Leiriläiset ovat usein ruokasalin puolella työskentelevän Ville Koljosen mukaan todella helppo ja hauska asiakasryhmä. Heille riittää jo pitkälti se, että ruoat tarjoillaan selkeitä etukäteisaikatauluja noudattaen. Hotellin keittiöammattilaiset kuitenkin varmistavat laadukkuuden, jota itsekin arvostavat.
– Leiriporukat ovat myös avoimia, sosiaalisia, omatoimisia ja hyvin käyttäytyviä. He ovat piristäviä.
Viime viikolla Satulinnassa piti rippileiriä joukko toukokuiseen konfirmaatioon tähtääviä nuoria ja heidän opastajiaan. Edellisestä sunnuntaista lauantaihin kestäneellä leirillä oli neljätoista rippikoululaista, viisi isosta, neljä ohjaajaa ja yövalvoja. Vanhemmille leiriviikon vaiheista tiedotettiin vanhempainillassa Nurmijärvellä.
Leiriläiset pääsivät nauttimaan modernisti varustelluista ja monipuolisista tiloista. Päivätoiminnassa tärkeitä olivat yläkerran kokoushuoneet, joissa ryhmähenki heräsi.
– Koska satulinnalaisten ja seurakuntalaisten viestinvaihdossa kaikki on mennyt hyvin, leirit täällä jatkuvat, pohti Nurmijärven seurakunnan vastaava seurakuntapastori Henriikka Kuisma.
Nyt meneillään oleva leiri on tämän talven ainoa Satulinnassa. Juhannuksen jälkeen sinne tulee jälleen uusia ryhmiä Nurmijärveltä. Seurakunnasta on nyt käyty rippileireillä hotellilla parina vuonna.
– Itä-Suomi tarvitsee lisää teollisia työpaikkoja, ja liikenneyhteyksien parantamisella houkuteltaisiin etätyöläisiä Etelä-Savoon, Jouni Kuitunen sanoo.
Raskas verotus ja byrokratia syövät elinvoimaa, sanoo Remonttiliikkeen ehdokas Jouni Kuitunen.
PETRI P. PENTIKÄINEN
Kuitulassa 23 vuotta sahaa pyörittänyt ja nykyisin kuljetusyrittäjänä toimiva Jouni Kuitunen (rem.) on nähnyt, miten talouden suhdanteet puistelevat ensimmäisenä pieniä yrityksiä. Sekä vuonna 2009 konkurssiin menneen sahan että nykyisen kuljetusyrityksen menestymiseen on vaikuttanut yksi aikamme puhutuimmista ihmisistä.
– Saha loppui siihen, kun Venäjä laittoi tukille puutullin. Nyt Putin on pitänyt töissä, kun kotimaisen puun kysyntä on kovaa.
Kuitusen osaltaan omistamassa yrityksessä on kolme rekkaa, joilla viedään puutavaraa ja sesonkiluontoisesti kierrätysrenkaita.
Kahden yrittäjäuran välissä Kuitunen ehti ajaa hetken rekkaa Euroopassa. Siinä tulivat tutuiksi maiden erilaiset säännöt ja käytännöt, siitä huolimatta, että ollaan EU:ssa. Yhtenä vaaliteemana onkin kotimaisen sääntelyn löysääminen.
– Rahtiliikenteen mitta- ja painosäännösten älyttömyydet olisi saatava pois. Esimerkiksi ruotsalaiset voivat kuljettaa enemmän puuta kevyemmällä kalustolla. Eduskunnalla on valta järkeistää tätä.
Taloutta voisi kiihdyttää keventämällä työn verotusta. Lisäksi ravintoloiden arvonlisäveroa pitäisi Kuitusen mielestä laskea, että ihmiset seurustelisivat toistensa kanssa enemmän.
Työttömyyteen liittyvää kannustinloukkua Kuitunen myös purkaisi.
– Työtä pitäisi voida tehdä tuhannella eurolla kuukaudessa ilman, että etuudet pienenevät. Se vähentäisi myös harmaata taloutta.
Kuitunen oli Hirvensalmen kunnanvaltuustossa edellisellä kaudella. Hänen yksi tavoitteistaan oli Kissakoskelle vievän tien parantaminen, ja se toteutui.
– Ei se oma ansio ollut, virkamiehet olivat tehneet jo paljon asian eteen, Kuitunen myöntää.
Kunta toimi Kuitusen mielestä viisaasti tehdessään sote-ratkaisun Attendon kanssa. Samoin satsaus vapaa-ajanasukkaisiin on ollut järkevää.
– Hirvensalmi on hyvä ja kaunis paikka, vaikka paikalliset eivät sitä välillä ymmärrä, Kuitunen sanoo.
Hän on koulutukseltaan julkishallinnon merkonomi, ja sanoo, että oli valtuustossa kerrankin koulutusta vastaavassa hommassa.
Perussuomalaisissa tapahtuneen myllerryksen jälkeen Kuitunen liittyi Siniseen Tulevaisuuteen, joka nyt toimii nimellä Remonttiliike. Puolue mainostaa olevansa reilusti ja selkeästi oikeistolainen vaihtoehto.
Jouni Kuitunen itse ei pidä yksityistä toimintaa aina ja lähtökohtaisesti parempana. Joissakin asioissa hän pikemminkin palauttaisi vastuuta takaisin valtiolle. Esimerkiksi maanteiden kunnossapidossa kilpailu ei ole parantanut laatua, pikemminkin päinvastoin.
Talouteen on Kuitusen mielestä syntynyt myös haitallista liiketoimintaa, joka hyödyttää lähinnä itseään.
– Perintäyhtiöt ovat yhteiskunnan syöpä, bisnestä köyhien kustannuksella. Velanottajat haluavat kyllä maksaa velkansa takaisin, mutta kun perintäyhtiö tulee väliin, nousee hinta mahdottomaksi.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa on hyvä olla valinnanvaraa. Kuitunen pitää palveluseteleitä ja yksityisiä toimijoita hyvänä tapana kirittää julkista sektoria huolehtimaan tehokkuudesta ja laadusta. Asiakkaan näkökulmasta pitäisi pyrkiä vähentämään lääkärien vaihtumista.
– Perhelääkärimalli olisi hyvä. Nyt eri lääkärit hoitavat potilasta, eikä ole henkilökohtaista kontaktia. Kun kirjoitetaan taudinkuvaus, jokainen lukee sen eri tavalla.
Suomen valtionvelasta Kuitunen ei ole yhtä huolestunut kuin jotkut puolueet.
– Velkaa ovat ottaneet kaikki maat. Kelkka on kyllä käännettävä, mutta hitaasti. Ei pidä tehdä mitään äkkiliikkeitä.
Opinto-ohjaaja Terhi Venemies (vas.) auttaa Jessica Suurosta, Peppi Kuitusta, Kimmo Komppaa ja Titus Nummelinia yhteishaun kautta maailmalle.
Elomaan koulun päättävät tekevät hyvin perusteltuja valintoja.
VIRPI KONTINEN
Elomaan koulun päättöluokkalaiset, joista vain yksi on Hirvensalmen ulkopuolelta, ovat jo pitkällä jatkosuunnitelmissaan.
– Haut painottuvat lukioon. Ero on sitä luokkaa, että Elomaan kahdestatoista ysiluokkalaisesta vaikka seitsemän menisi lukioon ja viisi ammattikouluun, opinto-ohjaaja Terhi Venemies esittelee.
Lähimmistä lukioista Mäntyharjun lukio on yleensä Mikkelin lukiota suositumpi. Mäntyharjulle houkuttelevat jatkaminen pienessä yksikössä sekä toimivat kyytijärjestelyt. Mikkeliin vetävät laaja kurssivalikoima ja harrastukset.
Se, että Elomaalta hakeudutaan erikoislukioon, ei ole uutta. Ainakin kaksi nykyisistä päättöluokkalaisista, Jessica Suuronen ja Peppi Kuitunen, suuntaa sellaiseen. Suurosen toteutumiskelpoiselta tuntuva tavoite on päästä Rautalammin lukion ratsastuslinjalle.
– Siellä näytti syksyn käynnillä hyvältä, hän arvioi.
Kuitusta kiinnostaa Jyväskylän urheilulukio, koska hän panostaa tärkeään cheerleading-harrastukseensa, josta saa haussa harrastuspisteitäkin. Asiaa on puntaroitava, sillä urheilulukio tietäisi omilleen muuttoa.
Ammatilliseen koulutukseen pyrkivät yhdeksäsluokkalaisista esimerkiksi Titus Nummelin ja Kimmo Komppa. Nummelin haluaa Etelä-Savon ammattiopistoon opiskelemaan perustason ensihoitoa. Jos esteeksi nousee liian rajattu sisäänotto, kakkosvaihtoehto on lähihoitajakoulutus. Kompan valinta taas on Esedun metsäkoulu.
– Vaihtoehdoksi on noussut oppisopimustyöpaikan etsiminen, valaisevat opinto-ohjaaja ja Komppa itse.
Hyvinvointialueiden erityispiirteet pitää huomioida, sanoo Maritta Mynttinen.
Itä-Suomi pärjää omilla vahvuuksillaan, joita ovat luonto, ruoka ja osaaminen.
PETRI P. PENTIKÄINEN
– Vauhtia riittää. On kierretty Etelä- ja Itä-Savoa. Sitten siirrytään Kymenlaaksoon. Vaalipiiri on Enonkoskelta Kotkaan, ihan joka kuntaan ei ehdi, toista kertaa eduskuntaan ehdolla oleva hirvensalmelainen Maritta Mynttinen kuvaa ehdokkaan elämää pari kuukautta ennen vaaleja.
Naapurikunnan Jari Lepän jääminen pois tuo keskustan ehdokkaille sekä haastetta että intoa. Asetelmia vaikeuttaa se, että puolue lähtee vaaleihin pitkäaikaisessa kannatusalhossa.
Useamman kauden hallitusvastuu painaa, ja tämä kausi on ollut vaikea, mutta siitä on asioiden valossa selvitty Mynttisen mielestä hyvin. Tulevalle kaudelle jää talouteen liittyviä tavoitteita.
– Kipeitäkin asioita joudutaan tekemään. Velka pitää saada kuriin, mutta se ei onnistu yhden hallituskauden aikana. Työllisyyttä voisi kasvattaa kehittämällä verotuksellisia houkuttimia jatkaa työelämässä pidempään.
Julkisissa palveluissa pitää pohtia, onko joku keino, jolla saadaan pienemmällä rahamäärällä sama tulos. Pieniin ja keskisuuriin vientiyrityksiin pitää kiinnittää huomiota.
– Pitkäjänteisyyttä tarvitaan myös yritysten näkökulmassa. Ettei aina yhdellä hallituskaudella muuteta kaikkea.
Mynttinen sanoo, että vaalien lähestyessä luvataan helposti kaikenlaista. Hän lupaa olla lupaamatta liikoja.
Työuransa Mynttinen on tehnyt sosiaali- ja terveydenhuollon parissa. Vuodenvaihteessa hän aloitti Tehyn Etelä-Savon ammattiosaston puheenjohtana. Mynttinen on myös hyvinvointialue Eloisan varavaltuutettu.
Eloisan aloitus on ollut Mynttisen mielestä hyvä.
– Ensimmäiset tavoitteet olivat, että palveluiden tarvitsijat eivät huomaisi eroa. Toinen oli se, että palkat tulevat palkanmaksupäivänä. Niissä onnistuttiin hyvin.
Eduskunnassa Mynttinen haluaisi vaikuttaa siihen, että hyvinvointialueiden erityispiirteet huomioidaan.
– Meillä on kaikkein suurin ikääntyneiden määrä. On tehty kaikki sen eteen, että elettäisiin vanhemmiksi. Hyvinvointialueet perustettiin, jotta sote-kustannukset eivät nousisi niin voimakkaasti. Kun sairauksien ennaltaehkäisyyn satsataan, se on hyvä asia taloudelle.
Itä-Suomessa on huoli tulevasta taloudellisesti tärkeän naapurimaan kadottua pimeyteen. Mynttinen hakisi tulevaisuuden ratkaisuja siitä, mitä Etelä-Savossa on paljon: luontoa, metsää, järviä ja ruokatuotantoa.
– Täällä on vielä paljon potentiaalia matkailussa. Maailmalta tullaan etsimään rauhaa, jota meillä on. Tänne ei kannata hakea sellaista, mikä tuhoaa luontoamme.
Saimaan alueen valinta vuoden 2024 Euroopan ruokapääkaupungiksi ja Saimaa Geopark ovat Mynttisen mielestä esimerkkejä suunnasta, johon pitää mennä.
– Liikenneyhteydet ja erityisesti tietoverkot pitää olla kunnossa. Tarvitaan myös satsauksia koulutukseen sekä tutkimuksen, kehityksen ja investointien rahoitukseen. Jos meillä on koulutettua väestöä, yritykset tulevat kyllä perässä.
Mynttinen muistuttaa, että maakunnassa on jo maailmalla toimivia globaaleja yrityksiä, esimerkiksi Mölnlycke tai Veisto.
– Mahdollisuuksia on, mutta se riippuu meistä itsestämme, miten käytämme ne. Valtiovallan toimilla pystytään tukemaan Itä-Suomea, mutta voiman ja tekemisen pitää lähteä alueelta itseltään.
Maritta Mynttinen on toiminut Hirvensalmen kunnanvaltuustossa vuodesta 2004. Eniten se on hänen itsensä arvion mukaan opettanut neuvottelemista ja yhteistyötä. Ja pitkäjänteisyyttä.
– Jotkut asiat ovat sellaisia, etteivät ne mene yhden valtuustokauden aikana läpi. Tarvitaan kärsivällisyyttä. Kunnassa on ollut tietty talouskuri. On satsattu silloin, kun on ollut mahdollista ja tarvetta.
Yksittäisinä onnistumisina Mynttinen mainitsee sote- ja vanhustenhoidon ratkaisun, ja satsaamisen perusopetukseen. Vauvarahaa on myös kiitelty.
Vaaliteemat ehdokkaalla lähtevät kodista, joka on elämän perusta.
– Kodissa on lämpöä ja leipää. Jos tarvitsee jotain, on palveluja tukemassa. Koteja on erilaisia, mutta jokaisella on vähimmäistoimeentulo. Se on ollut hyvinvointivaltion ajatus, Mynttinen muistuttaa.
Yksi huoli on koulun oppimistulosten laskeminen.
– Perusopetuksessa pitää oppia lukemaan, kirjoittamaan ja ymmärtämään oppimansa. Jatko-opinnoissa on ongelma, jos ei pysty kunnolla laskemaan tai lukemaan.
Aikuisopiskelussa pitäisi Mynttisen mielestä hyödyntää enemmän oppisopimuskoulutuksia ja käydä vuoropuhelua yritysten kanssa.
Pikaisesti kasatuksi, hauskaksi trioksi istahtivat Marek Kokkonen, Kristiina Pietilä ja Eden Vanhala.
Kristiina Pietilä johdattaa yhteismusisointiin Elomaan koulun ja kansalaisopiston tunneilla.
VIRPI KONTINEN
Täystyöllistetty hirvensalmelainen musiikinopettaja Kristiina Pietilä pitää sekä nuorille että vanhemmille musiikin ystäville erilaisia oppitunteja. Kansalaisopistolla hän vetää tällä erää eniten puolen tunnin opetustuokioita alakoululaisille: ukulelen, kitaran, pianon, rumpujen ja laulamisen alkeita. Basson opiskelijoita ei poikkeuksellisesti ole.
Kiinnostus lasten ja nuorten musiikkiharrastukseen on ollut kiitettävää.
– Opiston kurssit ovat täyttyneet aina heti, kun ilmoittautuminen alkaa, Pietilä muistelee.
Elomaan koulun musiikissa Pietilä valitsee olennaiset sisällöt tarkkaan.
– Tuntien niukkuuden ja saatavan hyödyn vuoksi panostan yhteismusisointiin, hän kertoo.
Musiikkitunneilla on mahtavaa, että pitkään paikoillaan pönöttävät oppilaat saavat vaihtelua. Tärkeää on tehdä asioita yhdessä.
Pietilän kiirettä lisäävät viikonloppujen bändiharjoitukset ja -keikat. Opettaja kuuluu aikuisten ja nuorten noin vuosi sitten muodostamaan kymmenhenkiseen LiveLand Bandiin, johon on piakkoin liittymässä kaksi seitsemäsluokkalaista nuorta lisää, sekä uuteen Pop Up Bandiin.
– Sekä kolmihenkistä Pop Up Bandia että LiveLand Bandia voi tilata keikoille. Jälkimmäinen on alkujaan vain opetusbändi.
Maaseudulla pitää olla edellytykset elää ja yrittää, Jani Hotanen sanoo.
Liike Nyt keskittyy asiaan, Jani Hotanen sanoo.
PETRI P. PENTIKÄINEN
Syväsmäkeläinen Jani Hotanen on tuttu nimi ainakin metsästyksen ja ammunnan harrastajille.
Mikkelin riistanhoitoyhdistyksessä toiminnanohjaajana ja Mikkelin Ampujissa puheenjohtajana toimiva Hotanen työskentelee Itä-Suomen poliisilaitoksella teknisenä tutkijana. Hän on kevään vaaleissa ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntaan.
Politiikasta Hotasella on kokemusta Hirvensalmen kunnanvaltuustosta, jossa hän oli yhden kauden vuosina 2017–2021.
Valtuustokaudellaan hän edisti mm. koirapuiston rakentamista. Kuntalaiset kannattivat sitä, mutta valtuustossa asia ei edennyt, Hotanen harmittelee.
– On haasteellinen yhtälö, kun Hirvensalmella on käytännössä yksi valtapuolue. Enemmistö ratkaisee, ja muiden mielipiteille ei aina ole tilaa.
Valtuustossa Hotanen oli kokoomuksen ryhmässä, mutta eduskuntaan hän pyrkii Liike Nytin listalla. Hjallis Harkimoon henkilöitynyttä puoluetta hän pitää yhdessä asiassa selvästi muita parempana.
– Liike Nyt on yrittäjälähtöinen puolue hieman kokoomusta vapaammalla sanalla. Perusidea on, että pyritään tekemään hyvää politiikkaa, ja keskitytään asioihin. Kaiken lähtökohta on, että niitä viedään rakentavasti eteenpäin.
Kaakkois-Suomen vaalipiirin listalla on monenlaista ehdokasta, ja Hotanen pitää sitä hyvänä asiana.
– Erilaisista lähtökohdista oleva porukka voi olla myös rikkaus. Kaikilla on sama tavoite: saada aikaan jotain, josta on hyötyä suomalaisille.
Hotasen omat vaaliteemat kumpuavat työelämän ja harrastusten tuomista kokemuksista. Yrittäjyyttäkin kokeillut Hotanen keventäisi pienyrittäjien taakkaa esimerkiksi arvonlisäveroon liittyvällä kannustimella.
– Jos arvonlisäveron kertymä on esimerkiksi vain muutamia kymmeniä tuhansia, voitaisiin verokertymä vapauttaa investointirahaksi yritykseen. Rahalla voisi hankkia kalustoa tai palkata työntekijöitä. Se helpottaisi työllistämistä paljon.
Yrittäjiä kuormittavat myös maksut, jotka nostavat asiakashintoja. Esimerkiksi eläkemaksu on 26 prosenttia.
Maaseutuyrittäjien tulosta syövät kohonneet polttoainekustannukset, eikä yrittäjä pysty vaikuttamaan kuluttajahintaan.
Harrastuksista tulee toinen vaaliteema. Moni niistä alkaa olla kallista huvia. Hotanen hyvittäisi seuratyötä tekevien kuluja esimerkiksi verovähennyksillä.
– Jos ajaa joka päivä 50 kilometriä suuntaansa vetämään ampumaurheilua, sille tulee aika kova hintalappu. Jos vain rikkailla on enää varaa harrastaa, se eriarvoistaa nuoria ja mahdollistaa syrjäytymistä, Hotanen muistuttaa.
Ampumaharrastusta rasittavat ratojen kovat lupavaatimukset. Ampumataidolla on tällä hetkellä myös uusi, ajankohtainen merkitys.
– On maanpuolustuksenkin kannalta tärkeää, että väki harjoittelee ja osaa ampua. Toivoisin, että edistettäisiin ampumarataverkoston kehittämistä.
Eduskuntavaalit pidetään huhtikuun alussa, ja kampanjat ovat jo käynnistymässä. Jani Hotanen arvioi olevansa enemmän some- kuin live-ehdokas. Sosiaalisessa mediassa voi tavoittaa kerralla paljon ihmisiä, ja Hotanen aikoo olla siellä läsnä. Tarkoitus on toki kiertää myös paikkoja.
Liike Nytin ehdokas kannustaa kaikkia käyttämään äänioikeutensa.
– Jos muutosta halutaan, pitää etsiä senmielinen ihminen, joka pyrkii ratkaisemaan ongelmia. Nyt on paikka vaikuttaa, millaisessa Suomessa jatkossa elämme.
Hirvensalmelainen haastattelee hirvensalmelaiset eduskuntavaaliehdokkaat.
Hirvensalmen juuri painosta tullut markkinointilehti on jaossa Matkamessuilla.
Kunnan messuosastolla käy usein mökkiläisiä tervehtimässä.
PETRI P. PENTIKÄINEN
Hirvensalmen kunta on jälleen mukana Helsingissä järjestettävillä matkamessuilla. Kolmipäiväinen tapahtuma avautuu yleisölle perjantaina. Lisäksi torstaina pidetään ammattilaispäivä alan ihmisille ja medialle.
Hirvensalmi on osa Mikkelin seudun yhteistä isoa osastoa. Jokainen kunta esittelee siellä itseään omalla tyylillään. Messuosasto rakennettiin keskiviikkona.
– Kohderyhmänä ovat toki kaikki messuvieraat, mutta sitä toki aina odotellaan, kun kesäasukkaat tulevat meitä morjenstamaan osastolle, messuille töihin lähtenyt elinkeinoasiamies Heikki Isokääntä sanoo. Osaston sijainti messuilla on 6 G 2.
Isokääntä on ollut messuilla viimeiset 15 vuotta ja pitää messuprojektia aina mukavana, vaikkakin raskaana urakkana.
– Tekemistä on, ja päivät ovat pitkiä. Kunnon työrupeama on tiedossa.
Viime vuonna matkamessut peruttiin talvella riehuneen koronavirusepidemian takia. Messuille voi olla patoutunutta kysyntää.
– Uskoisin, että porukkaa tulee hyvin. Arvioisin, että erityisesti ulkomaanmatkailu kiinnostaa, sillä matkustusrajoitukset ovat poistuneet muuallakin, Isokääntä sanoo.
Messuilla saa käsitystä siitä, mitä Hirvensalmesta tiedetään, ja kuinka paljon. Isokäännän kokemusten mukaan selkeästi tunnetuimpina erottuvat muutamat kohteet.
– Satulinna tiedetään, samoin Kissakoski lounaspaikkana. Vain elämää -sarja on tuonut kunnalle aikamoisen tunnettuuslisän.
Mökin ostoa harkitsevien keskuudessa Hirvensalmi on melko hyvin tunnettu vaihtoehto. Karavaanareita tapaa enemmän Tampereen kuin Helsingin messuilla, Isokääntä arvioi.
Kunta hakee osallistumisellaan tietysti näkyvyyttä ja vuorovaikutusta.
– Kaikenlaisia kysymyksiä tulee liittyen kesään. Messuilla voi mainostaa hirvensalmelaisia tapahtumia, joita on kuitenkin aika paljon, esimerkiksi Tervaleppäjuhlat, Sejon sutinat ja konsertit.
Apuvälineenä on juuri ilmestynyt Hirvensalmi 2023 -markkinointilehti, jota jaetaan messuilla. Sen ilmestymisen ajoittaminen messuihin on jo perinne.
– Lehti on hyvä käyntikortti Hirvensalmelle. Sen takasivulla on myös palveluhakemisto. Lehteen on totuttu, ja sitä tullaan erikseen hakemaan messuosastolta, Isokääntä sanoo.
Tämänkertaisessa numerossa haastatellaan mm. Hirvensalmen uusia asukkaita ja yrittäjiä. Kalaa koskevassa juttupaketissa tuodaan esiin, millainen kalakunta Hirvensalmesta on kehittynyt.
Lehdessä on myös asiaa tonttitarjonnasta ja kunnan palveluista. Lehden keskellä olevia karttoja on selkeytetty.
Hirvensalmi 2023 -lehden on toteuttanut Hirvensalmelaista julkaiseva Paikallislehti Hirvensalmelainen Oy ja Haumedia Oy.
Kyltti kirkonrannassa kertoo, ettei jäälle kannata mennä edes kävelemään.
Hirvensalmen jäätiet avautunevat autoilijoille vielä tänä talvena.
VIRPI KONTINEN
Viimeaikaiset vesi- ja räntäsateet ovat tehneet sen, että jäillä liikkumista moottoroidulla kalustolla kannattaa vältellä. Varsinkaan autolla ei ole jäälle asiaa.
Hirvensalmen pisin jäätie on neljä kilometriä pitkä ja kulkee mantereelta Puukonsaareen. Parhaimmillaan sitä käyttää kymmeniä autoja päivittäin. Jäätie korvaa sulalla kelillä kulkevan yksityisesti hoidetun lautan, joka ajaa Puukonsaaren ja Niemeläntien Vintinniemen sataman väliä.
– Nyt lautta on tauolla ja saareen pääsee moottorikelkallakin vain, jos tietää missä ja miten sillä ajaa, Puukonsaaren asukas Ensio Björninen kuvailee.
Jäätie on jo viitoitettu, mutta autoliikenne sinne on rajoittunut vain turvallisten jääolosuhteiden aikaan.
Toinen keskeinen yhteys on Saari-Kuitusen vesiväylä. Ainoastaan hyvien talvikelien aikaan käytettävä Saari-Kuitusen jäätie on noin kilometrin mittainen.
– Muita vakituiseen talvella käytettäviä, pienempiä jääteitä on kunnan alueella kuutisen kappaletta, Hirvensalmen kunnan tekninen johtaja Asko Viljanen arvioi.
Hirvensalmelaisia jääteitä pitävät yllä yleensä tiekunnat. Väliaikaisia, pääosin omavastuisia jääteitä ovat tehneet harvakseltaan myös metsäyhtiöt, jos niillä on ollut hakkuita saarissa.
Tavallisimmin suomalaisia jääteitä käytetään joulukuusta maaliskuun lopulle. Se onnistuu vain silloin, kun jäiden minimipaksuus on ainakin 20 senttimetriä. ELY-keskuksesta sekä Suomen ympäristökeskuksesta arvioidaan, että jääteiden kantavuuden takaavat ilmasto-olosuhteet ovat muuttumassa heikompaan suuntaan. Esimerkiksi huteran kohvajään määrä voi lisääntyä.
Ensio Björninen muistelee, että vuonna 2020 Puukonsaareen ei voitu tehdä autoilun kestävää jäätietä lainkaan. Vuonna 2021 taas jäätietä käytettiin jo joulun tienoolla.
– Toiveissa on saada jäätie liikennöintiin myös tänä vuonna. Talvet ovat erilaisia, eikä kalenteri osaa kertoa ennakkoon niiden olosuhteista, hän pohtii.
Annika Haverinen sihteerinä ja Esko Kekkonen puheenjohtajana vievät Hirvensalmen Tervaleppäyhdistystä eteenpäin.
Järjestelyissä otetaan huomioon vierailijakyselyn palaute. Yhdistyksen sihteerinä aloittaa Annika Haverinen.
VIRPI KONTINEN
Hirvensalmen Tervaleppäyhdistyksen joulukuisessa syyskokouksessa päätettiin, että yhdistyksen toimintaa ja tervaleppäjuhlien järjestämistä jatketaan. Juhlat ovat ensi kesänä 30.6.–2.7.
Hirvensalmen tervaleppäyhdistyksen hallitus uudistui samassa kokouksessa. Yhdistyksen puheenjohtaja on edelleen Esko Kekkonen, ja sihteeriksi nousi Annika Haverinen.
– Pestiä piti hetki miettiä, kun olen samanaikaisesti opiskelija, yrittäjä ja urheilija. Haluan kuitenkin auttaa ja suunnitella Hirvensalmen kunnan toimintaa, uusi sihteeri pohti.
Muut hallituksen jäsenet ovat Sami Luntta, Sirpa-Helena Pesonen, Eija Saintula, Kirsi Tervonen sekä Marja Ukkonen tai Viena Tolamo, sillä eläkeläisjärjestön edustaja ratkeaa 10. tammikuuta. Varajäseniä ovat Kaisa Pasonen ja Jere Luntta.
Viime vuoden lopussa oltiin jo vähällä päätyä siihen, ettei tervaleppäjuhlia enää toteutettaisi. Kunnanvaltuustossa tehtiin juhlien jatkuvuudesta syksyllä aloite, jossa pyydettiin kunnalta työntekijäpanosta järjestelyihin.
Hankesuunnittelija Riitta Halonen näyttää esimerkkiä käsien hallinnan harjoittelusta.
Kurssilla edistetään aivoterveyttä sekä teoriassa että käytännössä.
VIRPI KONTINEN
Hirvensalmen kunnanviraston valtuustosalisalissa pidetään viiden kokoontumisen maksutonta Pirteät aivot -kurssia, jonka vetäjä on Mikkelin seudun muisti ry:n hankesuunnittelija Riitta Halonen – jatko-opinnoin asiaan perehtynyt fysioterapeutti. Halosta kurssilaiset kiittelevät selkeäsanaiseksi.
– Kurssilaiset ovat olleet innostuneita ja aktiivisia huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, hän puolestaan kuvailee.
Muistikurssilla on ollut viisitoista osallistujaa, useimmat naisia. Piristävä puolitoistatuntisten muistiopastusten sarja päättyy 11. tammikuuta.
Kurssia ei ole suunniteltu muistisairaille vaan niille hirvensalmelaisille, jotka haluavat ehkäistä muistisairauksien syntyä. Kurssi painottaa tutkittua, luotettavaa tietoa. Sillä oppii, miten muisti toimii ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Elintavoilla, kuten ravintovalinnoilla, on hyvin suuri merkitys yksilön koko aivotoiminnalle, johon muistikin sisältyy.
– Tietoa muistin huoltamisesta täydennämme erilaisin harjoituksin, Halonen esittelee.
Kunkin kokoontumiskerran teeman mukaisissa harjoituksissa on ollut esimerkiksi aivoja haastavia motorisia liikkeitä, verbaalisia ja matemaattisia tehtäviä, rutiinien rikkomista sekä ilmaista nettipeliä, muistipuisto.fi.
Marraskuun ensimmäisenä päivänä alkaneesta kurssista tiedotettiin paikallislehden järjestöpalstalla sekä lähikaupan ja kirjaston ilmoitustaululla. Pirteät aivot -kurssi on suunnattu yli 65-vuotiaille henkilöille, sillä heille kurssin sisältö on ajankohtaisinta. Mukaan ovat saaneet toki tulla nuoremmatkin, jos myös heillä on huolta omasta muististaan sekä halua edistää aivoterveyttään.
Hoitajana työskennelleen, pian 67 vuotta täyttävän Marja Ukkosen sai kurssille sen sisältö selkeine ja kiinnostavine teemoineen. Tapaamiset on suunniteltu tarpeeksi väljästi joka toiselle tiistaille.
Ukkonen on ollut hyvin tyytyväinen käytännönläheiseen, sopivan helppoon opastukseen.
– Yksilöllisyys on toteutunut osallistujien henkilökohtaisilla tavoitteilla, hän kertoo.
Parasta aivojen piristämisen ohjeistuksessa on ollut johdonmukaisuus ja tasokkuus. Kurssilta on saanut myös lisävirtaa elämään.
