Uutiset

Alla näytteitä uutisistamme. Haluatko lukea enemmän siitä mitä Hirvensalmella tapahtuu?
Tilaa Hirvensalmelainen tästä.


Hurus–Hietanen -tieosuuden remontti siirtyi ensi vuoteen

Seudulla asuvan Rauno Argillanderin takana, sinisten kylttien kohdalla, näkyy Kalkkivuoreen rakentuvan eritasoliittymän paikka.

Väylävirasto hakee optimaalista urakka-ajankohtaa.

Viitostien kohentamisprojekti Hurus–Hietanen-osuudella myöhentyy aiotusta aikataulusta. Väylävirasto tiedotti kesäkuun lopulla, että Viitostien välin parantaminen alkaa ensi vuonna. Tavoitteena on saada valmista loppuvuonna 2023. Monet ovat ottaneet tiedon vastaan pettyneinä muun muassa siksi, että reitillä Huruksesta Hietaseen on sattunut enemmän henkilövahinkoja kuin pääteillä keskimäärin. Kesäisin tieosuus myös ruuhkautuu helposti.
Osuuden rakennussuunnitelman tekeminen on viivästynyt alkuperäisestä aikataulustaan, ja se heijastuu rakennusurakan hankintaan viivästymänä. Suunnitelman tekemistä on hidastuttanut se, että vuonna 2007 aloitetun suunnitelmien kirjaamisen jälkeen Väyläviraston suunnitelmaratkaisut ovat valtakunnallisesti muuttuneet.


Hirvensalmen Veneilijöihin siirtyi tositaitaja

Tino Lehto valmistautui tervaleppäjuhlien näytösajoon Liekuneen rannassa, jonka ajon onnistumisen kannalta tärkeä vedenlaatu on tuttu harjoituksista.

Tino Lehto korostaa menestyksessään kovaa harjoittelua ja toimivaa tiimiä.

Hirvensalmen veneilyseuralaiset saivat kesäkuussa mahtavia uutisia Etelä-Italian Brindisista, kun Tino Lehto kiisi siellä MM-osakilpailun voittoon F4-kilpaveneellään.
– Pääsin kilpailemaan melko paineettomasti. Jatkon kannalta on hyvä lähtöasetelma, että onnistuin saman tien.
Lehto ei kerää huolia siitä, mitä lähitulevaisuus tuo tullessaan. Vauhti on nyt tyydyttävällä tasolla, ja luottamusta on syntynyt siitä, että hyvänä päivänä oma tekeminen riittää. Nuori kilpaveneilijä on nähnyt omaan juttuun keskittymisen tuottavan hedelmää.
– Oma ruutu on hallittava, ja ajorytmin on oltava reittiin sopiva.


Juhlissa jo vaahtosammuttimen kokoisesta asti

Tervaleppäjuhlat tavoitti kävijöitä hellekeleistä huolimatta, mutta ei takavuosien veroisesti.

Tervaleppäjuhla tarjosi monen moista tapahtumaa ja kävijää parin koronavuoden jälkeen.

Heinäkuun alkajaisiksi vietetyssä Tervaleppäjuhlassa oli kohdillaan niin sää kuin tunnelmakin. Hirvensalmen kesän kohokohdaksi kutsuttu tapahtuma saatiin viimein järjestettyä kahden vuoden koronatauon jälkeen. Tervaleppäjuhlia on järjestetty jo lähes 50 kesänä, minkä takia se on muodostunut monelle perinteeksi. Tänä vuonna mukana juhlilla oli niin uusia kuin vanhojakin näytteilleasettajia. Sairastumiset olivat karsineet kuitenkin osan ilmoittautuneista ohjelmanumeroista pois.

Perjantaiaamuna alkanut tervaleppäjuhla polkaistiin käyntiin Ruskakuoron esiintymisellä sekä Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntin avajaispuheella. Samalla hän julisti mökkirauhan.
Avajaispuheessaan Väntti korosti tapahtuman ja kokoontumisen tärkeyttä korona-ajan jälkeen sekä kertoi omista taustoistaan hirvensalmelaisena. Kauniissa ja runollisessa mökkirauhanjulistuksessa tiivistyi kesän ja mökkeilyn merkitys rentoutumisessa ja rauhoittumisessa.


Tuukkala tempautui taas uuteen hankkeeseen

Katrin Sundqvist ja Eija Hasa ovat mukana monissa Tuukkalan kylän hankkeissa.

Tavoitteena on varmistaa tärkeän perinnetiedon
säilyminen.

Tuukkalalaiset ovat käynnistäneet aineettoman kulttuurin eli AIKU:n teemahankkeen, joka keskittyy henkiseen perintöön. Tulosta on lähtenyt syntymään nopeasti. Kesäpuodissa on avattu elokuulle jatkuva näyttely digitoiduista valokuvista. Maisema- ja rakennuskuvat on sijoitettu pareiksi niin, että kohteesta on sekä vanha että uusi kuva.
– Valokuvia ja muuta materiaalia otetaan koko ajan vastaan, painottaa hanketoimikunnan puheenjohtaja Pirjo Kiesilä.
Uusia puhuteltavia ja lähteiden tarjoajia etsitään edelleen. Samoin täydennetään tietoja vanhojen valokuvien tapahtumapaikoista ja -ajoista sekä henkilöiden nimistä.


Trendikäs kuntoilumuoto tavoitti Hirvensalmen

Moni tuli ihailemaan uusia 122 askelmaisia kuntoportaita.

Uudet kuntoportaat palvelevat kaikentasoisia liikkujia.

Hirvensalmen upouusien kuntoportaiden avajaisia vietettiin juhannusviikon tiistaina Ukonmäessä. Frisbeegolfradan ja urheilukentän yhteyteen rakennetut portaat ovat Hirvensalmen Urheilijoiden puheenjohtaja Anu Palhomaalle ilon aihe.
– Aloin itse miettimään, mitä voisimme tarjota kuntalaisille ja mökkiläisille niin, että se palvelisi kaikkia. Kun kyselin ideoita, melko nopeasti esiin nousi ajatus kuntoportaista. Ne ovatkin saaneet paljon positiivista palautetta.

Uutta matalan kynnyksen kuntoilupaikkaa oli mahdollistamassa Hirvensalmen Urheilijat pääasiassa talkootyöllä. Mukana oli 12 seuran jäsentä, kuka minkäkin kokoisella työpanoksella. Suuressa roolissa oli myös kunta, jolta saatiin muun muassa tarvittava maankäyttöoikeus.


Laajakaista etenee, ja Hirvensalmen 5G-peitto kasvaa

Valokuituinvestointia suunnitellaan kahdeksalle kylälle. Vihreä kuvaa Elisan 5G-mobiiliverkon peittoa tällä hetkellä.

Valokuitua rakennetaan tuetulla hankkeella, ja Elisa parantaa 5G-kenttää.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Hirvensalmen kunnan tavoittelema kylien laajakaistainvestointi liikahti eteenpäin, kun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantain kokouksessaan toteuttajasta.
Tarjouksia tekijästä saatiin yksi, ja maakuntahallitus hyväksyi MPY Telecomin tekemään laajakaistaa Hirvensalmen lisäksi Kangasniemelle, Puumalaan, Juvalle ja Mäntyharjulle.
Hirvensalmen kunnanhallitus käsitteli asiaa kesäkuun alussa. MPY Telecomin tarjouksessa kuntaan tehtävät investoinnit maksavat yhteensä 891 000 euroa. Kunnan ja valtion osuus on kummankin 294 030 euroa.
Kunnanjohtaja Seppo Ruhasen mukaan hintaluokka oli suunnilleen sellainen kuin etukäteen arvioitiin, tai hieman matalampi.

Nyt tehdyn maakuntahallituksen päätöksen jälkeen hanke voi käynnistyä sitten, kun Traficom tekee valtionosuudesta muodollisen päätöksen. Valtion rahoitusta on valtakunnallisesti varattu 20 miljoonaa euroa, ja Hirvensalmi on hakijoiden joukossa ensimmäisiä.
Valokuidun rakentamiskohteiksi on valikoitu kyliä, joille sitä ei tehdyn markkina-analyysin perusteella syntyisi markkinaehtoisesti. Investoinnissa olisivat alueet Mainiemi, Vintinniemi, Vahvamäki, Apajalahti, Rehniönniemi, Kissakoski, Merrasmäki ja Lahnaniemi.

Päätösten jälkeen toteutumiselle on vielä yksi tärkeä edellytys: se, että alueiden kiinteistöt ovat kiinnostuneita valokuidusta ja ilmoittautuvat mukaan, Ruhanen muistuttaa.
– Liittyjiä pitää olla puolet alueen kiinteistöistä. Tämä on vielä haaste.
Ruhanen kannustaa kohdealueilla olevia lähtemään mukaan, sillä kiinteä laajakaista on tulevaisuudessakin ainoa varma tae siitä, että yhteydet toimivat nopeasti.
– Vaikka Hirvensalmella rakennetaan 5G:tä, yhteydet voivat silti hidastella.
Kunta on ollut haussa mukana etukenossa, koska luotettavat verkkoyhteydet ovat nykyään tärkeä peruste niin vakituisen kuin loma-asunnon valinnalle.
– Tiedonsiirron tarve kasvaa nopeasti niin vapaa-ajan viettäjillä kuin etätöitä tekevillä.

Laajakaistaan liittyvän talouden liittymismaksu on 2016 euroa (alv 0%), ja se sisältää enintään sadan metrin liitäntäyhteyden kylälle tehtävään runkoverkkoon, käyttökuntoon rakennettuna.
Kuukausimaksu on 32,18 euroa (alv 0%). Vähimmäisnopeudeksi taataan saapuvassa liikenteessä 300 megabittiä sekunnissa ja lähtevässä sata.
Rakentaminen on tarkoitus aloittaa elokuussa 2023, ja kiinnostuneiden ilmoittautumisaikaa on tällä tietoa 1.6.2023 asti.

Myös mobiiliyhteydet paranevat. Verkkoyhtiö Elisa on investoinut 5G-verkon peiton kasvattamiseen Hirvensalmella. Se on tehnyt kohennuksia viime aikoina erityisesti suosituille mökkipaikkakunnille, Etelä-Savossa myös Kangasniemelle, Mikkeliin ja Rantasalmelle.
Elisan mukaan tietoliikenteen määrä moninkertaistuu kesäisin mökkipaikkakunnilla.
Asiakkaat odottavat, että yhteydet ovat hyvät myös maalla.
– Vielä joitakin vuosia sitten pidettiin hyväksyttävänä faktana, että mökillä tietoliikenneyhteys ei ole niin nopea tai luotettava kuin kotona. Nyt työn joustavuuden lisäännyttyä yhä useampi siirtyy mökille pidemmäksi aikaa ja tuo työt mukanaan. Esimerkiksi videoneuvotteluiden ja suoratoiston pitäisi toimia yhtä moitteettomasti kuin kotona, Elisan verkkopalveluista vastaava johtaja Sami Rajamäki sanoo.
5G auttaa myös 4G-verkon käyttäjiä.
– Osa liikenteestä siirtyy käyttämään nopeaa 5G-verkkoa, jolloin 4G-verkkoon vapautuu lisää kaistaa. Kesäksi rakennettu 5G-verkko ei häviä mökkikauden päätyttyä minnekään, vaan palvelee alueen asukkaita ympärivuotisesti.
Hirvensalmella Elisan 5G-peittoa on tähän asti ollut lähinnä kunnan pohjoisosassa.


Stipendillä palkittu Aatu pelaa Jukureissa

Jääkiekkoa harrastavalle Aatu Roströmille kaukalot ja jäähallit ovat käyneet tutuiksi. Elomaan koulusta päättötodistuksen saanut Aatu palkittiin kouluvuoden päätteeksi Vuoden urheilija -stipendillä.

Jääkiekossa innostaa kaikki.

VIRPI KONTINEN

U16-joukkueessa pelaava Aatu Roström on harrastanut lajiaan jo reilut yhdeksän vuotta.
– Joukkueemme on viime aikoina yltänyt sarjamme top seiskaan, hän valaisee.
Haastatteluaikaan nuorukainen on jättämässä taakseen peruskoulun viimeistä luokkaa Elomaan koulussa.

Aatua kiinnostaa jääkiekko kokonaisuudessaan.
– Laji on kiva, ja sitä on hauska pelata. Sen parissa on myös paljon omia kavereita, hän arvioi.
Lätkän pelaaminen vaatii sinnikkyyttä ja lannistumattomuutta vaikeinakin hetkinä. Vaikka kiekon pelaamista aloitellaan lapsena leikin varjolla, nuorilla pelaajilla tavoitteet ovat jo korkealla. Pelaajan on oltava määrätietoinen kehittyäkseen taidoissaan.
Aatu pelaa yleensä sentterinä tai laiturina. Hän on paitsi hyvä luistelemaan myös hyvin tilannetajuinen pelaaja.
Sekä hänen isänsä että setänsä ovat aikanaan pelanneet jääkiekkoa, joten harrastuksen mallia on tullut sieltäkin suunnalta.
Esikuvanaan Aatu pitää tällä hetkellä Sebastian Ahoa.

Kiekkopeliin tutustumisen Aatu aloitti jo lapsuutensa Keravalla luistelukoulusta.
– Jos esimerkiksi joku hirvensalmelainen on halukas liittymään Jukureihin, se käy alle 15-vuotiaiden tapauksessa vain ilmoittautumalla mukaan. Sitä vanhemmat harrastajat valitaan try-out-pelaajatestauksen kautta, hän kertoo.
Nuori hirvensalmelaislupaus taittaa harjoitus- ja pelimatkojaan yleensä vanhempiensa kyydillä tai bussilla.
Matkakustannusten lisäksi jääkiekon harrastamisesta tulee varuste- ja seuramaksukuluja.
– Perusviikolla, joka on koulun lukujärjestyksen normaalilla toteutuksella, harjoitteluni vievät aikaa yhteensä vähintään kymmenen tuntia, Aatu päättää.


Hirvensalmella käydään monimuotoista kiinteistökauppaa

Hirvensalmentiellä myynnissä olevassa rakennuksessa odottaa tilaisuus aloittaa liiketoimintaa.

Kiinteistönvälittäjillä on myytävänä mökkejä, omakotitaloja ja osakkeita.

VIRPI KONTINEN

Moni Hirvensalmelta kiinteistön hankkiva on kotoisin pääkaupunkiseudulta. Sikäläiset arvottavat asioita yleensä oman auton käyttämisen näkökulmasta.
– Avainsana on kellottaminen. Kunta sijaitsee parin tunnin ajomatkan päässä ja hyväkuntoisten kulkuväylien äärellä. Rantakiinteistöillä arvostetaan lisäksi veneyhteyksiä, kertoo Aitoasunnot Mäntyharjun Jari Palhomaa.
Hirvensalmi on vetovoimaisen turvallinen ja rauhaisa. Osalle kiinteistön etsijöistä tärkeitä ovat myös sukulaisuussidokset seudulle.

Sp-Koti Mikkelin yrittäjä Esa Pietiläisen KVKL-hintapalveluseurannasta tarkistamien tilastojen mukaan Hirvensalmella on tänä vuonna ehditty tehdä kiinteistönvälittäjävälitteisesti neljä omakoti- ja kahdeksan rivitalo-osakekauppaa. Kunnan koolla ja palveluiden saatavuudella on iso painoarvo.
– Hirvensalmellahan ovat loppuneet esimerkiksi pankkipalvelut, hän huomauttaa.
Palvelut eivät vaikuta yhtä paljon kunnan omiin asukkaisiin, joita edelleen kiinnostavat kylän keskustan kohteet: pienehköt rivitaloasunnot. Esimerkiksi Puulan lähistöllä, Koulutiellä, on myytävänä peruskuntoinen rivitalokaksio sekä kompakti ja mukavuuksin varusteltu yksiö.
Jutun kirjoittamishetkellä kerrostalo-osakkeita ei vertauskohdaksi ollut lainkaan siitä huolimatta, että erikokoisia kaupattavia rivitalo-osakkeita löytyi vaivatta.

Hirvensalmelaiset toivovat kuntaansa lisää vakio- ja kakkosasukkaita. Vahvistunut suuntaus seudulla on se, että perinteinen mökki myydään pois ja siirrytään vakioasukkaiksi omakotitaloon tai osakkeeseen. Yksi tällaiseen käyttöön sopiva kohde on esiteltävänä Palhomaalla aivan kylän keskustassa Liekuneen rannalla.
– Arvokohteet hienoin rantamaisemin herättävät suurta kiinnostusta, hän toteaa.
Pietiläinen muistelee, että hänen viimeisin kauppansa Hirvensalmella oli nimenomaan rantaan rakennetusta omakotitalosta.

Mökeistä erityisen paljon kysyntää on kirkkailla, levättömillä Suonteella ja Puulalla.
– Noin 100 000–200 000 euron vapaa-ajankokonaisuuksista on kiinnostusta eniten. Halutaan ympärivuotisia asumuksia, joiden lisämukavuuksista ollaan valmiita maksamaan, miettii Pietiläinen.
Saarikiinteistöjen hinnat ovat yleensä edullisempia kuin mantereella, noin 50 000–100 000 euroa. Kuitenkin merkittävin tekijä kauppahinnoissa on laatu. Useimmat asiakkaat haluavat esimerkiksi olla sähköverkossa.

Jos ostajalle riittää lammen tai pienemmän järven ranta, niitä on saatavilla esimerkiksi Ahven- ja Lahnalammella ja Vahvajärvellä. Välittäjillä on kuitenkin vaihtelevia kokemuksia vapaa-ajan kuivan maan ja vesistöjen kohdetarjonnasta. Mikkelin Kotijoukkueen yrittäjä Merja Kausto kuvailee, että jostakin syystä Hirvensalmi on yleisesti hiljennyt viime vuoteen verrattuna.
– Etuovi-sivuilla oli äsken Hirvensalmelta vain 19 loma-asuntoa. Pidän myytävää määrää todella vähäisenä.


Liekuneelta otettiin näytesarjaa

Näytteitä ottamassa Xamkista Niina Laurila (vas.), Juha Vihavainen ja Aki Mykkänen (kumartuneena) sekä rannassa Syken Outi Setälä, Pekka Kotila ja Maiju Lehtiniemi.

Kiinnostuksen kohteina olivat mikro- ja makromuovit ja muut haitta-aineet.

VIRPI KONTINEN

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin ja Suomen ympäristökeskus SYKEn väkeä oli toukokuun puolivälissä näytteenotossa Liekuneella. Näytteitä ehätettiin ottamaan pian järven jäiden lähdettyä.
Otoksissa oli järvivettä ja uimarantojen hiekkaa. Xamkin projektipäällikkö Niina Laurila kertoi, että tavoitteena on selvittää muun muassa, minkä verran mikro- ja makromuovia tai muita haitta-aineita Liekuneessa on. Tavoite liittyy laajaan Waterplus- eli Vesistöjen puhtautta uusin menetelmin -hankkeeseen.

Suomen ympäristökeskus kerää tietoa vesistöjen haitta-ainepitoisuuksista yleensä ottamalla näytteitä sekä hyödyntämällä jatkuvatoimisia antureita ja droneja, jotka ovat vielä koekäytössä.
– Uudet monitorointimenetelmät mahdollistavat, että vesien laatua voidaan seurata aiempaa tarkemmin ja reaaliaikaisemmin, esitteli projektipäällikkö Joonas Kahiluoto SYKEstä.
Myös Etelä-Savon asukkaita, kuten koululaisia ja partiolaisia, osallistuu tutkimushankkeeseen. Veden pinnankorkeus-, levä- ja roskahavaintojen avulla voidaan määrittää roskaantuneimmat alueet, joilla sitten järjestetään siivoustalkoita.
– Talkoissa tiedotetaan vesistöjen tilasta, roskaantumisesta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista, Kahiluoto kertoo.


Kirkonkylän ja Ripatin Martat ilahduttivat Ompun lapsia

Omppulaisille kakkua tarjoili varhaiskasvatuksen esimies Kristiina Ukkonen.

Pihaan istutettiin kasveja, sisällä leikittiin ja syötiin kakkua.

VIRPI KONTINEN

Hirvensalmen kirkonkylän Martoilla on ollut perinteenä käydä toivottamassa onnea ja menestystä tuoreille hirvensalmelaisyhteisöille. Toissa torstaina vuorossa oli viime kesänä uudessa kiinteistössä aloittanut päiväkoti Omppu.
– Halusimme käynnillämme osoittaa omppulaiset tervetulleiksi, kuvaili kirkonkylän Marttojen puheenjohtaja Ritva Kaasinen.
Lahjaksi omppulaiset saivat sieviä erikokoisia sisätöppösiä, joita pääsevät käyttämään Ompun ajanmukaisissa sisätiloissa kävijät, kuten lasten huoltajat.

Marttailuviikon tämänvuotinen teema oli laatikkoviljely. Siihen tarttuivat Ripatin Martat toissa perjantaina, kun he tulivat kasvilavatarvikkeineen Ompun lasten ja henkilökunnan iloksi.
Istutustalkoissa olivat Hetta ja Seija Torpo, Eeva Manninen ja Helena Lauttanen. Heidän mielestään oli antoisaa, että he voivat siirtää pitkää viljelykokemustaan nuorelle sukupolvelle.
– Tästä saa myös iloa ja kivaa tekemistä itselleen, ripattilaiset pohtivat.

Martat valmistelivat lavakehikon vaihe vaiheelta. Ensin puukehikon pohjaksi aseteltiin suodatinkangas, jonka päälle leviteltiin vanhoja sanomalehtiä. Lehtien päälle kaadettiin vuoron perään muhevaa multaa ja vettä. Pienet omppulaiset kastelukannuineen häärivät innokkaina apureina.
Martat kylvivät yhdessä omppulaisten kanssa hyvin säänkestävään ja oletettavasti pitkäikäiseen lavaan jokusia yrttejä ja pienijuurisia kasveja, kuten hernettä, retiisiä, salaattia ja ruiskukkia.

Mukavan menon tapaamisessa takasivat Marttojen ja omppulaisten yhteiset laululeikit, joita edelsi puolin ja toisin pieni esittelytuokio.
Leipurilta nautittavaksi tilattu hulppeankokoinen juhlakakku taas edusti satumaailmaa.
– Siinä voi nähdä mielensä mukaan junan tai rekan, Kaasinen valaisi.


Letkassa Lahteen ja mutkatietä takaisin

Hirvensalmelainen-ajoon osallistui kymmenen pyörää ja 13 motoristia.

Hirvensalmelainen-ajo oli monelle pyöräkauden avaus.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Myöhäinen kevät on siirtänyt monen motoristin kauden aloitusta, mutta viime lauantaina ei tarvinnut palella eikä kastua, kun Hirvensalmelainen-ajo starttasi tällä kertaa kohti Lahtea.
Ajoon osallistui 13 motoristia, ja kohteena oli Lahden moottoripyörämuseo, jossa on monipuolinen kokoelma prätkäkulttuuria ja moottoripyöriä.
– Itse olen ajanut ainoastaan kyykkypyörillä, mutta museossa oli monenlaisia moottoripyöriä ja on mielenkiintoista nähdä vähän joka tyyliin sopivaa kalustoa, ajoon osallistunut Kari Puttonen sanoo.
Museota pyörittää pitkäaikainen lahtelainen moottoripyöräliike Riku’s Motor. Alan liikkeissä on parhaillaan sesonki, joka näkyy myös maanteillä. Puttosen suurin toivomus toisille tienkäyttäjille onkin moottoripyöräilijän havaitseminen.
– Helpolla tulee tilanteita, että autoilija ei havaitse moottoripyörää katvealueelta. Moottoripyöräilijä on se jänis, joka väistelee kaikkea. Ei ole pakkia, ja äkkijarrutus kaataa pyörän.
Puttonen sanoo, että moottoripyöräilijät voivat itse auttaa asiaa olemalla näkyviä ja ajamalla liikennesääntöjen mukaan. Erityisesti taajamissa oikeat tilannenopeudet ovat tärkeitä.
Myös Puttoselle lauantain ajelu oli kauden ensimmäinen, joskin edellisenä päivänä hän oli tehnyt 200 kilometrin lenkin alle.
Ryhmässä ajamisessa on oma viehätyksensä, ja se vaatii myös enemmän huolellisuutta kuin itsekseen ajelu.
– Tarkkaan on pidettävä välit ja ajolinjat. Se on opettavaista, ja keskittyminen paranee.


Sisältö ratkaisee kirjastokahvilassa

Laura Laitinen, Raila Taskinen, Matti Siivonen, Maiju Pekurinen ja Jarmo Alanen kokoontuivat kirjastokahvilaan.

Suosituinta luettavaa ovat olleet lehdet.

VIRPI KONTINEN

Puheensorina johdattaa satunnaisen kävijän Hirvensalmen kirjastokahvilan jäljille. Lehtilukusaliin ovat tänään kokoontuneet kirjastonhoitaja Laura Laitisen lisäksi Raila Taskinen, Matti Siivonen, Jarmo Alanen ja Maiju Pekurinen.
– Toisaalla vakituisesti asuvan Railan ehdotuksesta kirjastokahvilaa on koronatauon jälkeen pidetty vain joka toinen maanantai, ryhmä kertoo.
Kahvilalaisista Pekurinen tunnustautuu kaikkein innokkaimmaksi lukijaksi.
– Lukuhistoriani alkoi jo nuorena entisestä kirjastosta Seuratalolta.
Vahvalla mukavuusalueellaan kirjastossa on myös Laitinen, joka on päätynyt toiveammattiinsa kirjastonhoitajaksi. Osallistujat kiittelevät yhteisesti sitä, miten hienosti kunta on panostanut lukusalin lehtivalikoimaan.

Kirjastokahvila on Laitisen mukaan tullut tarpeeseen. Enimmillään vapaamuotoisessa tapaamisessa on käynyt kahdeksan lukijaa, ja tapaamisia ei ole tarvinnut osanottajapulassa peruuttaa. Suurimmaksi osaksi luettavat ovat olleet sanoma- tai aikakauslehtiä. Joskus on kuitenkin tullut vastaan sellaisia puheenaiheita, joiden tueksi on hyödynnetty vaikkapa ihan kulman takaa löytyviä karttoja.
Kahvilan perusideana on jutella muiden lukijoiden kanssa niistä lehtijutuista, joihin on itse tarttunut. Rupattelu on yleensä humoristista, mutta vaikeita teemojakaan ei ole syrjitty.
– Luen mielelläni eri paikkakuntien kuulumisista, toteaa Siivonen.
– Minä taas pidän aikakauslehdistä, esimerkiksi ET:stä, Kodin Kuvalehdestä sekä Mökki-lehdestä, avaa Taskinen.