Sanna Torniainen ja Inka Pasonen odottavat tulevaa kesää, vaikka mieli onkin vähän haikea

Koulunkäynnin ohjaajat Sanna ja Inka ovat kesänkin töissä.

Hirvensalmelainen julkaisee kesän ajan artikkelisarjaa,
Kesäkahvilla, jossa jututetaan eri henkilöitä rennosti pullakahvien äärellä. Ensimmäisenä toimittajan juttukavereina ovat hirvensalmelaiset Sanna Torniainen ja Inka Pasonen, jotka toimivat koulunkäynnin ohjaajina Elomaan koululla.
– Kesä, aurinko ja lämpö ovat enemmän kuin tervetulleita. Niitä on odotettu ja kun valo lisääntyy, tuntuu että itsekin herää eloon, Inka ja Sanna kertovat.

Roosa Matilainen haki kesätyöseteliä ja sai työpaikan koko kesäksi.

Kunnan kesätyösetelin hakijoita on ollut vähän. Hakuaikaajatkettiin tovi.

Hirvensalmelaisnuorille kohdistettu kunnan kesätyöseteli ei ole herättänyt suurtakaan kiinnostusta. Myönnettävien kesätyöseteleiden määrää ei ole rajattu ja työnantajien on mahdollista saada useammankin nuoren työllistämiseen kesätyöseteli.

Etuniemen grillikioskin ovet pysyvät ainakin toistaiseksi kiinni.

Ainoa harmin paikka on se, ettei grillikioskille ole löytynyt yrittäjää.

SFC-Etuniemen karavaanialueella matkailuautoja ja -vaunuja on jo runsaasti. Kausipaikkalaisia löytyy jopa ympäri vuoden. SF-Caravan Sisä-Savo ry:n varapuheenjohtaja Hannu Pietiläinen kertoo puhelimen soivan jatkuvasti.
– Ihmiset kyselevät paikkoja ja tahti jatkunee samanlaisena kuin viime
kesänäkin. Jos koronatilanne entisestään paranee, uskon että tämä kesä voi olla jopa viime kesää vilkkaampi, Pietiläinen tuumii.

– Puuhaa riittää kyllä jatkossakin niin luottamustehtävien kuin lastenlasten parissa, kertoo Seija Väisänen.

”Sanansa mittainen täytyy olla.”

Seija Väisänen tuli Hirvensalmelle vuonna 1982 Mikkelin maalaiskunnasta. Kuntapolitiikkaan hän lähti mukaan kuusi vuotta myöhemmin. Keskustalaisesta perheestä lähtöisin oleva Seija meni miniäksi toiseen keskustalaiseen perheeseen.

– Koska politiikka on aina kiinnostanut minua, päätin asettua ehdolle kunnallisvaaleissa vuonna 1988 ja minut valittiin silloin varavaltuutetuksi. Toimin keskustan kunnallisjärjestön sihteerinä ja sillä mandaatilla pääsin jo tuolloin keskustan valtuustoryhmän kokouksiin. Toiminta tuli tutuksi, kertoo Seija.

Jani Ripatti ja Joni Liukkonen aloittivat Hirvensalmen kiinteistöhuolto Oy:n yrittäjinä. – Apu ja helpotus tulevat ylhäältä, nauravat Kari Liimatainen ja Oiva Ripatti.

Toimintaa on mahdollista laajentaa tulevaisuudessa.

Hirvensalmen kiinteistönhoito Oy sai liiketoimintakaupan myötä uudet yrittäjät noin kuukausi sitten. Jatkossa yrityksen vetovastuussa ovat Joni Liukkonen ja Jani Ripatti. Myös yrityksen nimi muuttui piirun verran, Hirvensalmen kiinteistöhuolto Oy:ksi. Kari Liimatainen jatkaa aluekeräyspisteen pyörittämistä ainakin toistaiseksi.

Samalla Oiva Ripatti siirtyy eläkkeelle ja 41 vuoden lumiauraukset hoituvat jatkossa
nuoremmin voimin.

Kirkonkylän Marttojen puheenjohtaja Ritva Kaasinen jakoi kävelyn päätteeksi kaikille ruusut. Tapahtuman yhteydessä tiedotettiin Suomen Ladun ja Tahko Pihkala -seuran Kävelykipinä -haasteesta, jonka juuret juontavat 80 vuoden takaiseen maaottelumarssiin Ruotsia vastaan.

Ruusukävely kokosi ihmiset jälleen yhteen.

Tiistaina järjestetty Hirvensalmen Kirkonkylän
Marttojen perinteinen Ruusukävely keräsi Seuratalon pihalle 26 osallistujaa.
– Onpa kiva nähdä että näin paljon väkeä on saapunut paikalle, totesi marttojen puheenjohtaja Ritva Kaasinen.

Muutoksen tuulet puhaltavat kunnanvirastossa.

Asiasta äänestettiin ja jätettiin eriävä mielipide.

Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että hallintosääntöä muutetaan. Esityksen mukaan sekä kunnanhallituksessa että sivistyslautakunnassa olisi jatkossa viisi jäsentä nykyisen seitsemän sijaan. Muutos tulisi voimaan elokuun alusta.

Esa Ruhanen osallistuu luppoaikanaan muun muassa kolmen vuohen hoitoon, joista kuvassa kopin katolla Maisa ja maassa Laulu.

Korona-aika on synnyttänyt uusia toimintaideoita.

Esa Ruhanen jatkoi 10 vuotta sitten isänsä Heikin viitoittamalla tiellä.
– Isäni Heikki toimi ammattikalastajana vuodesta 1986 lähtien. Hän myös rakensi lauttoja, joilla kuljetettiin saarista puutavaraa, koneita ja maitotiloilta maitoa mantereelle.
– Ostin kaluston isältäni kymmenen vuotta sitten. Hain yritystukea ja starttirahaa, mutta koska niitä ei myönnetty, aloitin yritystoiminnan omien säästöjen varassa, kertoo Ruhanen

Tilastot eivät kerro koko totuutta alueiden elin- ja ostovoimasta.

Tuukkalan mediaanitulo alueen korkein.

Tilastokeskus julkaisi alkuvuodesta eteläsavolaisten kuntien vuoden 2019 mediaanitulotietoja. Tilaston mukaan Mikkelissä tienattiin muita maakunnan kuntia enemmän.
Kun Mikkelissä mediaanitulo oli 21 109 euroa, oli maakunnan itäreunan kaupunki Savonlinnassa vastaava tulo 19 722 euroa. Pieksämäellä mediaanitulo oli hieman Savonlinnaa korkeampi, ollen 19 950 euroa.

Vauhtia ja liikunnan riemua riittää Elomaankoululla perjantaisin.

”Kaunis peli” tuo liikunnan ilon kaikkien saataville.

Etelä-Savon ELY-keskus on myöntänyt Mikkelin Pallo-Kissoille Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoituksen vuoden kestävälle O Jogo Bonito hankkeelle, joka vie liikunnan iloa ja säännöllisen harrastusmahdollisuuden eteläsavolaisiin kuntiin.
Viime perjantaina hankkeen tiimoilta Elomaan koulun liikuntasalissa alkoi O Jogo Bonito-futsal -harjoitukset.