Uutiset

Alla näytteitä uutisistamme. Haluatko lukea enemmän siitä mitä Hirvensalmella tapahtuu?
Tilaa Hirvensalmelainen tästä.


Jääradan kohtalo on vaakalaudalla

Jäärataa ei saatu pariin vuoteen auki ja nyt sitä uhkaa leudot kelit.

Penkkaan ajamista ei kannata pelätä, apua saa aina.

Hirvensalmen Autourheilijat ylläpitävät Liekuneella jäärataa. Rata on ollut avoinna parisen viikkoa. Käyttäjiä ei ole ollut ruuhkaksi saakka.
– Pari viikkoa sitten viikonloppuna oli melko paljon siviiliautoilijoita radalla, mutta kuluneena viikonloppuna ajajia ei juurikaan ollut. En tiedä johtuiko se lumen tulosta, mutta pidimme kyllä radan auki ja hyvässä kunnossa, HAU:n varapuheenjohtaja Kari Liimatainen kertoo.


Vanhusten laitospaikat ovat kortilla

Riittävätkö laitospaikat tulevaisuudessa?

Omaishoitajilla ollut erityisen raskas vuosi.

Vanhustenhoidon tavoitteena on lykätä laitokseen joutumista ja hoitaa vanhukset mahdollisimman pitkään kotona. Moni vanhus myös haluaa itse olla kotona ja saada kotihoidon palvelut
sinne. Kuitenkin jatkuvasti vastaan tulee tilanteita, jolloin laitospaikalle on ollut äkillistä tarvetta ja silloin moni heistä on joutunut siirtymään kotipaikkakunnaltaan kauemmas laitospaikkojen puutteen takia. Palvelutaloja ei voida rakentaa joka niemen kärkeen.


Suomenhevosten kantaori

Tuula ja Veijo Tyyskä asuvat Ruokoniemen talossa, josta yksi menestyksekkäimmistä suomenhevosravureista, Valpas-ori, lähti niittämään maailmanmainetta 1900 -luvun alussa.

Valpas syntyi Hirvensalmella ja kuoli samalle paikalle, missä oli
laukannut mainetta ja mammonaa.

Valpas ori syntyi Hirvensalmella vuonna 1901 ja oli yksi menestyksekkäimpiä suomenhevosravureita 1900-luvun alkupuolella.
Sen kasvattaja Otto Tyyskä myi Valppaan vuonna 1907 Joutsaan, sillä Ruokoniemen talon yhteyteen piti rakentaa kivinavetta ja siihen tarvittiin rahaa.


Pankin kassapalvelut ruuhkautuvat

Viime torstaina pankin eteen muodostui jono jo ennen klo 9.30. Kova pakkanen asettaa lisähaasteita, sillä sisälle saa kerralla mennä viidestä kymmeneen henkilöä.

Pari tuntia viikossa, yhden virkailija voimin ei ole riittävää.

Osuuspankki Suur-Savo supisti viime vuoden toukokuussa Hirvensalmella,
kuten monessa muussakin pienemmässä taajamassa ja kunnassa, pankin kassapalveluiden aukioloaikoja. Aiemmin pankki oli avoinna kaksi kertaa viikossa, nykyään vain torstai aamupäivisin.


Tasa-arvolaki iski näpeille

Tilapäinen valiokunta uudelleen käsittelyyn.

Kunnanvaltuusto asetti viime vuoden viimeisessä kokouksessaan tilapäisen valiokunnan pohtimaan kunnanhallituksen erottamisprosessia. Kunnanhallitus päätti kuitenkin kokouksessaan viikko sitten palauttaa asian uudelleen valtuuston käsittelyyn, sillä tilapäisen valiokunnan jäsenvalinnassa ei oltu huomioitu tasa-arvolain mukaista kiintiötä.


”Vaikka mieli on haikea, nyt on aika.”

– Vuodet Hirvensalmen seurakunnassa ovat olleet antoisia ja opettavaisia. Iso kiitos kaikille yhteisistä vuosista, sanoo eläkkeelle väistyvä diakonissa Riitta Heimari.

Diakonissa Riitta Heimari jää ihan oikeasti eläkkeelle.

 

Vuonna 2007 Hirvensalmen seurakunnassa avautui diakonissan virka. Edellisvuotena Lahdesta Mikkeliin muuttanut Riitta Heimari haki paikkaa, sai sen ja jäi.
– Itse asiassa olen jo yliajalla, sillä jäin eläkkeelle jo neljä vuotta sitten, mutta olen jatkanut 80 prosenttisella työajalla nämä viimeiset vuodet.
– Nyt kuitenkin olen valmis jäämään ihan oikeasti eläkkeelle, Riitta naurahtaa.


Hyvää Runebergin päivää!

Johan Ludvig Runebergin (1804 – 1877) päivää vietetään tänään 5.2. Häntä pidetään Suomen kansallisrunoilijana.

Runoilija J.L. Runebergin päivä on vakiintunut liputuspäivä, jonka viettoon kuuluvat Runebergin tortut. Makean suupalan reseptin uskotaan olevan Runebergin vaimo-Fredrikan kehittämä.

Runeberg syntyi Pietarsaaressa ruotsinkieliseen perheeseen. Hänen vanhempansa olivat merikapteeni Lorens Ulrik Runeberg ja Anna Maria Malm.

Runeberg kirjoittautui Turun akatemiaan lokakuussa 1822. Samaan aikaan opintonsa akatemiassa aloittivat myös Elias Lönnrot ja Johan Vilhelm Snellman. Pääaineenaan Runeberg opiskeli kreikkaa.
Häntä painoi huoli taloudellisesta pärjäämisestä. Hän sai kuitenkin töitä kotiopettajana Saarijärvellä ja Ruovedellä ja pystyi näin ollen turvaamaan toimeentulonsa.
Vuonna 1827 Runebergista tuli filosofian maisteri.

Vuonna 1830 Runeberg julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa ”Dikter” eli Runoja. Hän julkaisi teoksen, kuten muutkin, äidinkielellään eli ruotsiksi.
Runeberg sai vaimonsa kanssa kahdeksan lasta, joista kuusi jäi eloon.
Hän osallistui aktiivisesti Lauantaiseuran toimintaan, jossa yliopistomiehet keskustelivat muun muassa politiikasta, taiteesta ja filosofiasta. Muita jäseniä olivat muun muassa edellä mainitut Lönnrot ja Snellman. Lauantaiseura kokoontui usein Runebergin kotona.

Runeberg muutti Helsingistä Porvooseen 1837, jossa hän toimi lukion kieltenopettajana ja myöhemmin rehtorina. Kaksi vuotta myöhemmin keisari myönsi hänelle elinikäisen vuotuisen eläkkeen ja hän sai Ruotsin akatemian suuren kultamitalin. Hänelle myönnettiin myös muita pohjoismaalaisten ja venäläisten ritarikuntien merkkejä.

Runebergin päivää vietettiin ensimmäisen kerran 5.2.1854 Pietarsaaressa runoilijan täyttäessä 50 vuotta. Runeberg halvaantui ollessaan metsästysretkellä 1863, jonka seurauksena hän eli täysin liikuntakyvyttömänä yli 13 vuotta. Johan Ludvig Runeberg menehtyi 6.5.1877.

Lähteet: runeberg.net, yle.fi; J.L. Runebergin päivä 5.2., kuva: Edelfelt, Berta: Vanhan päiväkirjan lehtiä 


Koronavirus ei kysynyt lupaa

Maiju ja Matti Pekurinen kertovat kunnon kohenevan pikkuhiljaa. – Edelleen ajoittain on pieniä hengitysvaikeuksia ja ihan terässä ei vielä olla kumpikaan, mutta positiivisilla mielin negatiivisia, Pekuriset nauravat.

Kun virus otti niskalenkin, Maiju ja Matti Pekurinen pari viikkoa heikossa kunnossa.

 

Matti Pekurinen toteaa, että oli vain ajan kysymys, milloin koronavirus saisi yliotteen.
– Työskentelen opinto-ohjaajana Urheilupuiston yläasteella Mikkelissä, jossa oppilaat ja henkilökunta mukaan lukien, liikkuu päivittäin reilu 500 henkilöä.
– Vaikka kuinka noudattaisi turvavälejä, käyttäisi kasvomaskia ja pesisi käsiään, ei virusta pääse pakoon jos se on iskeäkseen, mies toteaa.


Kuntavaalien toivotaan puistelevan pölyjä

Nähdäänkö valtuustosalissa ensi kaudella uusia kasvoja, riippuu äänestäjistä.

Ehdokaslistoja täytetään, mutta nimiä julkistetaan vasta myöhemmin.

Hirvensalmella kuluva valtuustokausi on ollut alkumetreiltä lähtien vähintäänkin värikäs, eikä yhteentörmäyksiltä ole vältytty. Kunnantalolla on käsitelty väitteitä kiusaamisesta ja pahoinpitelystä, ja
poliisille on tehty tutkintapyyntöjä. Erimielisyydet johtivat lopulta siihen, että loppuvuodesta valtuusto asetti tilapäisen valiokunnan pohtimaan kunnanhallituksen erottamista.


Marianne halusi eroon ylimääräisistä kemikaaleista

Marianne Hytönen valmistaa kaikki kodin tarvitsemat pesuaineet itse. Tiskiainetabletit syntyvät kätevästi jääpalamuotteihin.

Eteeriset öljyt ovat auttaneet myös nivelvaivoihin.

Hytösten kuusihenkinen perhe muutti Hirvensalmelle 16 vuotta sitten.
– Mieheni työn mukana olemme kulkeneet Kouvolasta Kuopion kautta tänne, kertoo Marianne Hytönen.
– Itse olin pitkään kotiäitinä ja mieheni Kai teki reissutöitä. Kun nuorin
lapsi oli 3,5-vuotias, päätin että jotain pitää itsekin lähteä tekemään ja aloitin lähihoitajaopinnot.


Muuttovoitto pitänee väestönmuutoksen plussalla

Poikkeusvuosi käänsi muuttoliikettä entisestään.

Tilastokeskuksen vuoden 2020 väestönmuutosten ennakkotietojen mukaan Hirvensalmella oli marraskuun lopussa 2138 henkilöä (+0,1 %). Lukema on tukevan muuttovoittolukeman ansiosta samaa luokkaa kuin viime vuonna, ollen vertailujaksolla kaksi henkilöä enemmän kuin vuosi sitten.


Taksipalveluissa on nyt Heikin mentävä aukko

– Päällikkö tässä sylissä ei vielä ymmärrä, että arkiaamuina voitaisiin nukkua muutama tunti pidempään. Herätys on kuin nakutettu kello kuudelta, mutta onneksi vain arkisin, nauraa Heikki Honkanen.

Vaikka mieli on haikea, mies on tyytyväinen.

Honkasen perheen miehet ovat ajaneet taksia Hirvensalmella jo seitsemän vuosikymmenen ajan.
– Isä aloitti autonkuljettajan hommat heti sodann jälkeen kuorma-auton ratissa. Äitivainaan mukaan isän mennessä uusimaan liikennelupaa, oli vallesmanni sanonut, ettei täällä mitään kuorma-autoja tarvita, täällä tarvitaan taksia, kertoo Heikki Honkanen.