– Päällikkö tässä sylissä ei vielä ymmärrä, että arkiaamuina voitaisiin nukkua muutama tunti pidempään. Herätys on kuin nakutettu kello kuudelta, mutta onneksi vain arkisin, nauraa Heikki Honkanen.

Vaikka mieli on haikea, mies on tyytyväinen.

Honkasen perheen miehet ovat ajaneet taksia Hirvensalmella jo seitsemän vuosikymmenen ajan.
– Isä aloitti autonkuljettajan hommat heti sodann jälkeen kuorma-auton ratissa. Äitivainaan mukaan isän mennessä uusimaan liikennelupaa, oli vallesmanni sanonut, ettei täällä mitään kuorma-autoja tarvita, täällä tarvitaan taksia, kertoo Heikki Honkanen.

Elomaan koulun 4. luokan oppilaat matkasivat viime maanantaina aloittamaan hiihtokautta. – Koulun hiihtokausi alkaa tästä, kertoi opettaja Tuomas Manninen.

Luistelukaukaloa jäädytetään pakkasen mukaan.

Hirvensalmen latuverkosto on jo osittain käyttökunnossa.
– Pururadan valaistu latu on ollut käytössä jo viime viikolla ja Mäknistön lenkkiäkin pääsee kiertämään. Satulinnan reitille on tehty pohjat, mutta nyt odotellaan lisää lunta, jotta ladut saataisiin oikein priimakuntoon, kertoi kunnan kiinteistönhoitaja Juha Torniainen viime perjantaina.

Hevosen tuoksu herättää muistoja ja tunteita.

Voimauttava hevostoiminta vie ajatukset pois arkisista asioista.

Kolmen kotihoidon työntekijän ryhmä saapui viime viikolla Juurimäen talliin, missä he osallistuivat Anu Marttisen ja Saara Tukiaisen ohjaamaan työhyvinvointi-iltapäivään. Tukiainen ja Marttinen järjestävät myös hyvinvointiviikonloppuja pienryhmille.
– Kokoontumiset tapahtuvat talliympäristössä hevosen/tallin toimiessa voimauttavana tekijänä.
Aikaisempaa hevoskokemusta ei tarvita, kertoi Marttinen.
– Myöskään hevospelko ei ole esteenä ryhmässä toimimiselle. Jokainen voi olla niin lähellä tai kaukana hevosta kuin sillä hetkellä itsestä tuntuu hyvältä.

– Nykyisin metsä on kallis sijoitus. Sen tuotto on vakaata mutta vaatimatonta. Monista muista sijoituskohteista saa paremman tuoton, tietää Juha Pasonen.

Juha Pasonen on metsänomistajan asialla.

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon hallituksen jäsen Juha Pasonen Hirvensalmelta sai MHY:n valtuustovaalissa kolmanneksi eniten ääniä, (154).

– Aloitin maatalous- ja metsätyöt isän mukana jo 1970-luvun alussa, alle 10-vuotiaana.

– Tuolloin metsureita asui joka kylällä ja muistan, miten puita ajettiin metsästä hevosella ja taimikot raivattiin vesurilla, Pasonen kertoo.

Vuosikymmenen aikana metsäkoneet alkoivat yleistyä ja miesvoiman käyttö väheni.

Tilapäisen valiokunnan varapuheenjohtajaksi valittiin Juhani Manninen ja puheenjohtajaksi Maritta Mynttinen.

Valiokunnalla riittää tekemistä kunnanhallitusjupakassa.

Hirvensalmen kunnanvaltuusto hyväksyi maanantaina kunnanhallituksen esityksen tilapäisen valiokunnan asettamisesta. Valiokunta aloittaa valmistelun kunnanhallituksen erottamisprosessin suhteen. Päätöksen taustalla ovat kunnanhallituksessa pitkään vallinnut kireä ilmapiiri sekä Pirkko Luntan (kok.) ja Ari Kämpin
sd.) syytökset pöytäkirjan väärennöksestä ja pahoinpitelystä.

– Todennäköisesti konkreettiseen työhön valiokunta päässee aikaisintaan tammi-helmikuun vaihteessa, kertoo tilapäisen valiokunnan puheenjohtajaksi valittu kunnanvaltuuston puheenjohtaja Maritta Mynttinen (kesk.).

Vaaralliset kiviportaat poistettiin ja rakennuksen lattiaa pudotettiin jopa 60 senttiä, jotta liikkuminen on turvallisempaa.

Parannuksia tehtiin sekä sisä- että ulkopuolella.

Alun perin viljasiiloksi vuonna 1849 rakennettu Hirvensalmen ruumishuone koki 1950-luvun lopulla ensimmäisen muutoksen, kun tilaan rakennettiin kellari. Tuolloin lattiaan tehtiin aukko, jonka kautta vainajat laskettiin vinssillä kellariin.

– Erkki Hattela oli siihen aikaan kunnan rakennusmestari ja hänen tekemänsä työselvitys oli meillä lähtökohtana, kun aloimme tehdä nykyisiä suunnitelmia, kertoo seurakunnan rakennustoimikunnan puheenjohtaja, yli-insinööri Seppo Kuitunen.

Niklasta ja Sofiaa jännitti joulupukin tapaaminen niin paljon, että riisipuuroa ei maltettu syödä ennen kuin tapaaminen oli hoidettu. Kumpikin on omien sanojensa mukaan ollut kilttinä koko vuoden ja tonttuja on seurattu ikkunoista.

Joulun avauksessa noudatettiin perinteitä kasvomaskit kasvoilla.

Marraskuun viimeisenä lauantaina vietettiin jo perinteiseen tapaan Joulun avausta keskustassa ja sen liepeillä. Liikkeellä oli väkeä sopivassa määrin.

– Ihmiset käyttävät maskeja ja huolehtivat turvaväleistä. Kaikki on sujunut mukavasti ja vaikka ei ole yleisöryntäystä, niin ihmisiä käy joulupuurolla tasaiseen tahtiin, Puulanaitan yrittäjä Pia Komppa kerto tyytyväisenä.

Kunnantalo sulkee ovensa 23. joulukuuta ja avautuu jälleen ensi vuoden alusta.

Kasvomaskia tulee käyttää kodin ulkopuolella.

Koronatartuntojen määrä on lisääntynyt Essoten alueella ja koko Etelä-Savossa on siirrytty kiihtymisvaiheeseen. Viranomaisohjeistusten myötä rajoituksia tiukennettiin myös Hirvensalmella.

Liikunta- ja kuntosalit suljettiin loppuvuoden ajaksi, kuten myös Seuratalo. Nuokku pidetään avoinna, mutta tiloissa saa kerralla olla vain 10 henkilöä. Koko Etelä-Savoa koskee ohjeistus, jossa kaikkien yli 15-vuotiaiden pitää käyttää kasvomaskia.  Kunnanvirastossa asioitaessa suositellaan käytettäväksi etäyhteyksiä ja ulkopuolisten vierailijoiden on sisätiloissa käytettävä kasvomaskia. Essoten ohjeistuksen mukaan kunta suosittaa käyttämään kasvomaskia kaikkialla kodin ulkopuolella, missä on lähikontakteja.

Kaikenlaisia yleisötilaisuuksia kehotetaan välttämään suositusten mukaan. Tilaisuuksia voi kuitenkin järjestää painavin perustein, esimerkkinä hautajaiset, mutta osallistujien maksimimäärä on 20 henkilöä. Kasvomaskia on käytettävä koko tilaisuuden ajan ja turvaväleihin sekä käsihygieniaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ruoka-tai juomatarjoilua tilaisuudessa ei saa järjestää.

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta kunta tiedottaa huoltajia ja oppilaita.

Hirvensalmen kunnanjohtaja Seppo Ruhasen mukaan tämän hetkisten ohjeiden ja suositusten noudattaminen on tärkeää ja se pienemmän riesan tie.

– Kun vihollinen on rajalla, kannattaa lyödä rautaa eteen heti. Tärkein asia on nyt saada kiihtymisvaiheessa oleva korona taltutettua. Jos pandemia pääsee leviämisvaiheeseen, rajoituksista tulee entistä tiukempia ja pahimmillaan valmiuslaki voi tulla voimaan.

– Ketäänhän ei voi esimerkiksi pakottaa käyttämään kasvomaskia, mutta pitää muistaa, että kyse on jokaisen ihmisen terveydestä ja oikeudesta terveyteen, Ruhanen muistuttaa.

Arto Holsti työsti maanantaina Elomaan koululla sähkökitaran kaulaa. – Valmiita soittimia olen antanut lähinnä lähipiirille lahjaksi, mies kertoo.

Matalan kynnyksen kerho tarvitsee lisää tekeviä käsiä.

Eläkeliiton Hirvensalmen yhdistys ry järjestää jäsenistölleen monipuolista tekemistä erilaisten kerhojen muodossa. Yksi niistä on Elomaan koululla kokoontuva puutyökerho.

– Tämä tarjoaa yhdistyksen jäsenille mahdollisuuden tehdä puu- tai metallitöitä, kertoo kerhon vetäjä Risto Rantalainen.

– Kenenkään ei tarvitse pelätä, että ei osaisi tehdä mitään. Kerhoon on hyvin matala osallistumiskynnys. Jokaista autetaan ja jos ideoista on pulaa, niitäkin täältä varmasti saa.

– Elämässä on ollut hyvä olla oikean ihmisen kanssa, kertovat Raili ja Reino Hasanen.

Samaa matkaa on kuljettu jo vuosikymmeniä.

Pöyrynkylällä, aivan Satulinnan vieressä asuvat Raili ja Reino Hasanen ovat olleet yhdessä kohta 60 vuotta. Pariskunta tapasi toisensa nykyisen Satulinnan maisemissa, entisen vanhainkodin takapihalla.

– Minä olin vanhainkodissa keittäjänä ja asuin myös siellä. Reino on lähtöisin sen nurkalta eli tästä tilalta, missä nyt asumme. Se oli yksi keväinen kuutamoyö vuonna 1961. Toinen kaveri saatteli minut iltamista kotiin ja alkoi vaatia aamukahvia.