Pikaisesti kasatuksi, hauskaksi trioksi istahtivat Marek Kokkonen, Kristiina Pietilä ja Eden Vanhala.

Kristiina Pietilä johdattaa yhteismusisointiin Elomaan koulun ja kansalaisopiston tunneilla.

VIRPI KONTINEN

Täystyöllistetty hirvensalmelainen musiikinopettaja Kristiina Pietilä pitää sekä nuorille että vanhemmille musiikin ystäville erilaisia oppitunteja. Kansalaisopistolla hän vetää tällä erää eniten puolen tunnin opetustuokioita alakoululaisille: ukulelen, kitaran, pianon, rumpujen ja laulamisen alkeita. Basson opiskelijoita ei poikkeuksellisesti ole.
Kiinnostus lasten ja nuorten musiikkiharrastukseen on ollut kiitettävää.
– Opiston kurssit ovat täyttyneet aina heti, kun ilmoittautuminen alkaa, Pietilä muistelee.
Elomaan koulun musiikissa Pietilä valitsee olennaiset sisällöt tarkkaan.
– Tuntien niukkuuden ja saatavan hyödyn vuoksi panostan yhteismusisointiin, hän kertoo.
Musiikkitunneilla on mahtavaa, että pitkään paikoillaan pönöttävät oppilaat saavat vaihtelua. Tärkeää on tehdä asioita yhdessä.

Pietilän kiirettä lisäävät viikonloppujen bändiharjoitukset ja -keikat. Opettaja kuuluu aikuisten ja nuorten noin vuosi sitten muodostamaan kymmenhenkiseen LiveLand Bandiin, johon on piakkoin liittymässä kaksi seitsemäsluokkalaista nuorta lisää, sekä uuteen Pop Up Bandiin.
– Sekä kolmihenkistä Pop Up Bandia että LiveLand Bandia voi tilata keikoille. Jälkimmäinen on alkujaan vain opetusbändi.

Maaseudulla pitää olla edellytykset elää ja yrittää, Jani Hotanen sanoo.

Liike Nyt keskittyy asiaan, Jani Hotanen sanoo.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Syväsmäkeläinen Jani Hotanen on tuttu nimi ainakin metsästyksen ja ammunnan harrastajille.
Mikkelin riistanhoitoyhdistyksessä toiminnanohjaajana ja Mikkelin Ampujissa puheenjohtajana toimiva Hotanen työskentelee Itä-Suomen poliisilaitoksella teknisenä tutkijana. Hän on kevään vaaleissa ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntaan.
Politiikasta Hotasella on kokemusta Hirvensalmen kunnanvaltuustosta, jossa hän oli yhden kauden vuosina 2017–2021.
Valtuustokaudellaan hän edisti mm. koirapuiston rakentamista. Kuntalaiset kannattivat sitä, mutta valtuustossa asia ei edennyt, Hotanen harmittelee.
– On haasteellinen yhtälö, kun Hirvensalmella on käytännössä yksi valtapuolue. Enemmistö ratkaisee, ja muiden mielipiteille ei aina ole tilaa.

Valtuustossa Hotanen oli kokoomuksen ryhmässä, mutta eduskuntaan hän pyrkii Liike Nytin listalla. Hjallis Harkimoon henkilöitynyttä puoluetta hän pitää yhdessä asiassa selvästi muita parempana.
– Liike Nyt on yrittäjälähtöinen puolue hieman kokoomusta vapaammalla sanalla. Perusidea on, että pyritään tekemään hyvää politiikkaa, ja keskitytään asioihin. Kaiken lähtökohta on, että niitä viedään rakentavasti eteenpäin.
Kaakkois-Suomen vaalipiirin listalla on monenlaista ehdokasta, ja Hotanen pitää sitä hyvänä asiana.
– Erilaisista lähtökohdista oleva porukka voi olla myös rikkaus. Kaikilla on sama tavoite: saada aikaan jotain, josta on hyötyä suomalaisille.

Hotasen omat vaaliteemat kumpuavat työelämän ja harrastusten tuomista kokemuksista. Yrittäjyyttäkin kokeillut Hotanen keventäisi pienyrittäjien taakkaa esimerkiksi arvonlisäveroon liittyvällä kannustimella.
– Jos arvonlisäveron kertymä on esimerkiksi vain muutamia kymmeniä tuhansia, voitaisiin verokertymä vapauttaa investointirahaksi yritykseen. Rahalla voisi hankkia kalustoa tai palkata työntekijöitä. Se helpottaisi työllistämistä paljon.
Yrittäjiä kuormittavat myös maksut, jotka nostavat asiakashintoja. Esimerkiksi eläkemaksu on 26 prosenttia.
Maaseutuyrittäjien tulosta syövät kohonneet polttoainekustannukset, eikä yrittäjä pysty vaikuttamaan kuluttajahintaan.

Harrastuksista tulee toinen vaaliteema. Moni niistä alkaa olla kallista huvia. Hotanen hyvittäisi seuratyötä tekevien kuluja esimerkiksi verovähennyksillä.
– Jos ajaa joka päivä 50 kilometriä suuntaansa vetämään ampumaurheilua, sille tulee aika kova hintalappu. Jos vain rikkailla on enää varaa harrastaa, se eriarvoistaa nuoria ja mahdollistaa syrjäytymistä, Hotanen muistuttaa.
Ampumaharrastusta rasittavat ratojen kovat lupavaatimukset. Ampumataidolla on tällä hetkellä myös uusi, ajankohtainen merkitys.
– On maanpuolustuksenkin kannalta tärkeää, että väki harjoittelee ja osaa ampua. Toivoisin, että edistettäisiin ampumarataverkoston kehittämistä.

Eduskuntavaalit pidetään huhtikuun alussa, ja kampanjat ovat jo käynnistymässä. Jani Hotanen arvioi olevansa enemmän some- kuin live-ehdokas. Sosiaalisessa mediassa voi tavoittaa kerralla paljon ihmisiä, ja Hotanen aikoo olla siellä läsnä. Tarkoitus on toki kiertää myös paikkoja.
Liike Nytin ehdokas kannustaa kaikkia käyttämään äänioikeutensa.
– Jos muutosta halutaan, pitää etsiä senmielinen ihminen, joka pyrkii ratkaisemaan ongelmia. Nyt on paikka vaikuttaa, millaisessa Suomessa jatkossa elämme.

Hirvensalmelainen haastattelee hirvensalmelaiset eduskuntavaaliehdokkaat.

Hirvensalmen juuri painosta tullut markkinointilehti on jaossa Matkamessuilla.

Kunnan messu­osastolla käy usein mökkiläisiä tervehtimässä.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Hirvensalmen kunta on jälleen mukana Helsingissä järjestettävillä matkamessuilla. Kolmipäiväinen tapahtuma avautuu yleisölle perjantaina. Lisäksi torstaina pidetään ammattilaispäivä alan ihmisille ja medialle.
Hirvensalmi on osa Mikkelin seudun yhteistä isoa osastoa. Jokainen kunta esittelee siellä itseään omalla tyylillään. Messuosasto rakennettiin keskiviikkona.
– Kohderyhmänä ovat toki kaikki messuvieraat, mutta sitä toki aina odotellaan, kun kesäasukkaat tulevat meitä morjenstamaan osastolle, messuille töihin lähtenyt elinkeinoasiamies Heikki Isokääntä sanoo. Osaston sijainti messuilla on 6 G 2.

Isokääntä on ollut messuilla viimeiset 15 vuotta ja pitää messuprojektia aina mukavana, vaikkakin raskaana urakkana.
– Tekemistä on, ja päivät ovat pitkiä. Kunnon työrupeama on tiedossa.
Viime vuonna matkamessut peruttiin talvella riehuneen koronavirusepidemian takia. Messuille voi olla patoutunutta kysyntää.
– Uskoisin, että porukkaa tulee hyvin. Arvioisin, että erityisesti ulkomaanmatkailu kiinnostaa, sillä matkustusrajoitukset ovat poistuneet muuallakin, Isokääntä sanoo.

Messuilla saa käsitystä siitä, mitä Hirvensalmesta tiedetään, ja kuinka paljon. Isokäännän kokemusten mukaan selkeästi tunnetuimpina erottuvat muutamat kohteet.
– Satulinna tiedetään, samoin Kissakoski lounaspaikkana. Vain elämää -sarja on tuonut kunnalle aikamoisen tunnettuuslisän.
Mökin ostoa harkitsevien keskuudessa Hirvensalmi on melko hyvin tunnettu vaihtoehto. Karavaanareita tapaa enemmän Tampereen kuin Helsingin messuilla, Isokääntä arvioi.

Kunta hakee osallistumisellaan tietysti näkyvyyttä ja vuorovaikutusta.
– Kaikenlaisia kysymyksiä tulee liittyen kesään. Messuilla voi mainostaa hirvensalmelaisia tapahtumia, joita on kuitenkin aika paljon, esimerkiksi Tervaleppäjuhlat, Sejon sutinat ja konsertit.

Apuvälineenä on juuri ilmestynyt Hirvensalmi 2023 -markkinointilehti, jota jaetaan messuilla. Sen ilmestymisen ajoittaminen messuihin on jo perinne.
– Lehti on hyvä käyntikortti Hirvensalmelle. Sen takasivulla on myös palveluhakemisto. Lehteen on totuttu, ja sitä tullaan erikseen hakemaan messuosastolta, Isokääntä sanoo.
Tämänkertaisessa numerossa haastatellaan mm. Hirvensalmen uusia asukkaita ja yrittäjiä. Kalaa koskevassa juttupaketissa tuodaan esiin, millainen kalakunta Hirvensalmesta on kehittynyt.
Lehdessä on myös asiaa tonttitarjonnasta ja kunnan palveluista. Lehden keskellä olevia karttoja on selkeytetty.

Hirvensalmi 2023 -lehden on toteuttanut Hirvensalmelaista julkaiseva Paikallislehti Hirvensalmelainen Oy ja Haumedia Oy.

Kyltti kirkonrannassa kertoo, ettei jäälle kannata mennä edes kävelemään.

Hirvensalmen jäätiet avautunevat autoilijoille vielä tänä talvena.

VIRPI KONTINEN

Viimeaikaiset vesi- ja räntäsateet ovat tehneet sen, että jäillä liikkumista moottoroidulla kalustolla kannattaa vältellä. Varsinkaan autolla ei ole jäälle asiaa.
Hirvensalmen pisin jäätie on neljä kilometriä pitkä ja kulkee mantereelta Puukonsaareen. Parhaimmillaan sitä käyttää kymmeniä autoja päivittäin. Jäätie korvaa sulalla kelillä kulkevan yksityisesti hoidetun lautan, joka ajaa Puukonsaaren ja Niemeläntien Vintinniemen sataman väliä.
– Nyt lautta on tauolla ja saareen pääsee moottorikelkallakin vain, jos tietää missä ja miten sillä ajaa, Puukonsaaren asukas Ensio Björninen kuvailee.
Jäätie on jo viitoitettu, mutta autoliikenne sinne on rajoittunut vain turvallisten jääolosuhteiden aikaan.

Toinen keskeinen yhteys on Saari-Kuitusen vesiväylä. Ainoastaan hyvien talvikelien aikaan käytettävä Saari-Kuitusen jäätie on noin kilometrin mittainen.
– Muita vakituiseen talvella käytettäviä, pienempiä jääteitä on kunnan alueella kuutisen kappaletta, Hirvensalmen kunnan tekninen johtaja Asko Viljanen arvioi.
Hirvensalmelaisia jääteitä pitävät yllä yleensä tiekunnat. Väliaikaisia, pääosin omavastuisia jääteitä ovat tehneet harvakseltaan myös metsäyhtiöt, jos niillä on ollut hakkuita saarissa.

Tavallisimmin suomalaisia jääteitä käytetään joulukuusta maaliskuun lopulle. Se onnistuu vain silloin, kun jäiden minimipaksuus on ainakin 20 senttimetriä. ELY-keskuksesta sekä Suomen ympäristökeskuksesta arvioidaan, että jääteiden kantavuuden takaavat ilmasto-olosuhteet ovat muuttumassa heikompaan suuntaan. Esimerkiksi huteran kohvajään määrä voi lisääntyä.
Ensio Björninen muistelee, että vuonna 2020 Puukonsaareen ei voitu tehdä autoilun kestävää jäätietä lainkaan. Vuonna 2021 taas jäätietä käytettiin jo joulun tienoolla.
– Toiveissa on saada jäätie liikennöintiin myös tänä vuonna. Talvet ovat erilaisia, eikä kalenteri osaa kertoa ennakkoon niiden olosuhteista, hän pohtii.

Annika Haverinen sihteerinä ja Esko Kekkonen puheenjohtajana vievät Hirvensalmen Tervaleppäyhdistystä eteenpäin.

Järjestelyissä otetaan huomioon vierailijakyselyn palaute. Yhdistyksen sihteerinä aloittaa Annika Haverinen.

VIRPI KONTINEN

Hirvensalmen Tervaleppäyhdistyksen joulukuisessa syyskokouksessa päätettiin, että yhdistyksen toimintaa ja tervaleppäjuhlien järjestämistä jatketaan. Juhlat ovat ensi kesänä 30.6.–2.7.
Hirvensalmen tervaleppäyhdistyksen hallitus uudistui samassa kokouksessa. Yhdistyksen puheenjohtaja on edelleen Esko Kekkonen, ja sihteeriksi nousi Annika Haverinen.
– Pestiä piti hetki miettiä, kun olen samanaikaisesti opiskelija, yrittäjä ja urheilija. Haluan kuitenkin auttaa ja suunnitella Hirvensalmen kunnan toimintaa, uusi sihteeri pohti.
Muut hallituksen jäsenet ovat Sami Luntta, Sirpa-Helena Pesonen, Eija Saintula, Kirsi Tervonen sekä Marja Ukkonen tai Viena Tolamo, sillä eläkeläisjärjestön edustaja ratkeaa 10. tammikuuta. Varajäseniä ovat Kaisa Pasonen ja Jere Luntta.
Viime vuoden lopussa oltiin jo vähällä päätyä siihen, ettei tervaleppäjuhlia enää toteutettaisi. Kunnanvaltuustossa tehtiin juhlien jatkuvuudesta syksyllä aloite, jossa pyydettiin kunnalta työntekijäpanosta järjestelyihin.

Hankesuunnittelija Riitta Halonen näyttää esimerkkiä käsien hallinnan harjoittelusta.

Kurssilla edistetään aivoterveyttä sekä teoriassa että käytännössä.

VIRPI KONTINEN

Hirvensalmen kunnanviraston valtuustosalisalissa pidetään viiden kokoontumisen maksutonta Pirteät aivot -kurssia, jonka vetäjä on Mikkelin seudun muisti ry:n hankesuunnittelija Riitta Halonen – jatko-opinnoin asiaan perehtynyt fysioterapeutti. Halosta kurssilaiset kiittelevät selkeäsanaiseksi.
– Kurssilaiset ovat olleet innostuneita ja aktiivisia huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, hän puolestaan kuvailee.
Muistikurssilla on ollut viisitoista osallistujaa, useimmat naisia. Piristävä puolitoistatuntisten muistiopastusten sarja päättyy 11. tammikuuta.

Kurssia ei ole suunniteltu muistisairaille vaan niille hirvensalmelaisille, jotka haluavat ehkäistä muistisairauksien syntyä. Kurssi painottaa tutkittua, luotettavaa tietoa. Sillä oppii, miten muisti toimii ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Elintavoilla, kuten ravintovalinnoilla, on hyvin suuri merkitys yksilön koko aivotoiminnalle, johon muistikin sisältyy.
– Tietoa muistin huoltamisesta täydennämme erilaisin harjoituksin, Halonen esittelee.
Kunkin kokoontumiskerran teeman mukaisissa harjoituksissa on ollut esimerkiksi aivoja haastavia motorisia liikkeitä, verbaalisia ja matemaattisia tehtäviä, rutiinien rikkomista sekä ilmaista nettipeliä, muistipuisto.fi.

Marraskuun ensimmäisenä päivänä alkaneesta kurssista tiedotettiin paikallislehden järjestöpalstalla sekä lähikaupan ja kirjaston ilmoitustaululla. Pirteät aivot -kurssi on suunnattu yli 65-vuotiaille henkilöille, sillä heille kurssin sisältö on ajankohtaisinta. Mukaan ovat saaneet toki tulla nuoremmatkin, jos myös heillä on huolta omasta muististaan sekä halua edistää aivoterveyttään.

Hoitajana työskennelleen, pian 67 vuotta täyttävän Marja Ukkosen sai kurssille sen sisältö selkeine ja kiinnostavine teemoineen. Tapaamiset on suunniteltu tarpeeksi väljästi joka toiselle tiistaille.
Ukkonen on ollut hyvin tyytyväinen käytännönläheiseen, sopivan helppoon opastukseen.
– Yksilöllisyys on toteutunut osallistujien henkilökohtaisilla tavoitteilla, hän kertoo.
Parasta aivojen piristämisen ohjeistuksessa on ollut johdonmukaisuus ja tasokkuus. Kurssilta on saanut myös lisävirtaa elämään.

Hirvensalmen kunnanvaltuusto kokoontui jouluviikon tiistaina. Kuvassa puheenvuoroa pitämässä Pirkko Luntta (kok.).

Hirvensalmen kunnanvaltuutettu Antti Heinikainen (kok.) ei toistaiseksi osallistu valtuustotyöhön. Tiistaina 19.12. pidetyssä kokouksessa hänen tilallaan oli kokoomuksen varavaltuutettu Sami Luntta.

Heinikainen oli syksyllä tehnyt opiskelujen takia osoitteenmuutoksen Joensuuhun, mutta perunut sen todetessaan, että osoitteenmuutos voi johtaa vaalikelpoisuuden menettämiseen Hirvensalmella. Hän on pyytänyt viranomaisilta linjausta tapauksesta ja on sivussa valtuustosta niin kauan, kunnes asia selviää.

Kokoomuksen valtuustoryhmä jätti kokouksessa myös valtuustoaloitteen koskien kunnanjohtaja Seppo Ruhasen ja tekninen johtaja Asko Viljasen tekemää rikosilmoitusta syksyllä 2020. Tutkintapyynnön tekemisestä päätti tuolloin kunnanhallitus.

Poliisi päätti elokuussa 2022, ettei asiasta aloiteta esitutkintaa, koska esiin ei tullut seikkoja, joiden perusteella poliisin olisi syytä epäillä rikosta. Rikosilmoitus koski kunnanhallituksen jäsenten Ari Kämppi (sd.) ja Pirkko Luntan (kok.) toimintaa tuolloisen kunnanhallituksen jäsenenä.

Kokoomuksen valtuustoryhmä pyytää kuntaa selvittämään, ”mihin toimenpiteisiin perättömän ilmoituksen seurauksena kunnassa on ryhdyttävä”.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Hyvin menee, kuittasivat tunnelmansa Eelis Ryhänen, Santra Venäläinen, Mila Laurovuori ja Oona Kuitunen.

Myös musiikki ja perinteiset syötävät sekä pelit saavat Nuokun nuoret joulutunnelmiin.

VIRPI KONTINEN

Nuorisotiloissa Seuratalon Nuokulla viime torstaina elämästään nautti iloinen ja keskenään hyvin toimeen tuleva yläkouluikäisten joukko. Yläkerran tiloissa vipelsi niin tyttöjä kuin poikia. Parilla tytöllä adventin kunniaksi oli jo tonttulakkikin päässä.
Porukasta Pekka Lavikka kiteytti monen nuoren perustoiveet pikavauhtia lähestyvän joulun viettoon.
– Tärkeintä on nukkuminen sekä kaverien ja perheen kanssa oleminen.
Useimmilla Nuokun kävijöistä, kuten Eelis Ryhäsellä ja Mila Laurovuorella, tiedossa oli myös isovanhempien tapaamisia.

Aikuisia Nuokulla säännöllisesti edustava Hirvensalmen kunnan nuoriso-ohjaaja ja etsivä nuorisotyöntekijä Aapo Pennanen tarvitsi biljardiottelunsa tiimellyksessä hetken miettiäkseen oman joulunsa tärkeintä ohjelmanumeroa.
– Mikähän se olisi? No, ehkä riisipuuron syöminen aamulla, hän vastasi ja jatkoi biljardistrategiansa miettimistä.
Siinä olikin tekemistä, kun Pennaselle voittohaasteen oli heittänyt puhelias musiikin harrastaja Marek Kokkonen. Kokkosella oli selvät sävelet myös onnistuneen perhe- ja kaverijoulun sisällöstä.
– Itsestä hyvät lahjat kuuluvat asiaan. Hyvä livemusiikki on paikallaan ja tietysti joulusauna ja -ruoat.
Vaikka Nuokun torstaivieraista Santra Venäläinen ei aikonut varsinaisesti viettää joulua, hänkin kertoi joulun aikaa kuluvan muun muassa ruokailuun.

Jutustelun ajaksi Nuokun sohvalle istahtaneet Neea ja Edel Torniainen taas toivoivat, että joulua vietettäisiin muun muassa perinteisiä lautapelejä pelaten. Perinteet johtivat myös haudoilla käymisessä, joulukappaleiden suosikkivalinnoissa, leivonnaisissa ja koristeluissa.
– Pitää olla myös kuusi, jouluvaloja ja muita härpäkkeitä, Torniaiset listasivat.

Savulohi on yksi Liukkosen Kala Oy:n joulusuosikeista. Sen menekki kasvanee myös kotona, sillä yrittäjäperheen pääluku kasvoi hiljattain tyttövauvalla.

Joulupöytään halutaan eniten lohta monessa muodossa sekä graavisiikaa.

VIRPI KONTINEN

Harva meistä uhraa joulutohinassaan ajatustakaan sille, kuinka kiireistä kalastajan ja kalayrittäjän joulunseutu voi olla. Hirvensalmella asia lienee tuttu Liukkosen Kala Oy:n yrittäjälle Mika Liukkoselle, joka muistuttaa tapaamisemme aluksi, että kaikkien yrittäjien päivät ovat yleensäkin pitkiä.
– Aamusta iltaan tahtoo mennä, hän toteaa.

Kalalle taas lähdetään aamuvarhaisella, jotta saalis olisi taattu. Päivät venyvät auringonkoitteesta pitkiksi eri vuodenaikoina.
– Kesällä iso menekki vaatii yötyötä, ja talvipäivinä kalastus on hitaampaa välineiden siirtelyn ja liikkumisen hitauden vuoksi, Liukkonen sanoo.
Juhlapyhinä aikaa syö runsastuva asiakaskuntakin. Joulun suunnitelmiin Liukkosen Kalassa kuuluu pitää jouluaattonakin oma Kangastien myymälä sekä Mäntyharjun torivaunumyymälä auki. Myyntiin on oltava tuoretta kalaa, jota on savustettu ja perattu pääosin itse.
– Pyrkimys kyllä on, että aaton työpäivä on tavallista lyhyempi, Liukkonen lisää.

Kalatuotemyyntiin panostavan Liukkosen paikalliset ja kaukaakin varta vasten tulevat asiakkaat hakevat joulukattauksiinsa varsinkin graavattua, savustettua ja kylmäsavustettua lohta sekä graavisiikaa. Monia ystäviä on myös suutarinlohella ja muikunmädillä.
Liukkonen kertoo, että hänen yrityksensä tuotteiden hintoja on jo jouduttu nostamaan, koska kalastuksen ja kalatuotteiden valmistuksen kulut ovat kohonneet. Syitä kulujen kohoamiseen on valitettavan monta.
– Polttoaineiden hinnan kallistuminen näkyy meillä tukkupuolelle suuntautuvissa kuljetuksissa sekä veneiden ja autojen polttoaineiden tankkauksissa. Riesana on kohonnut sähkön hintakin. Ja raaka-aineeksi ostamamme lohen kustannukset ovat lisääntyneet myös.

Noussut kalan hinta ei ole myyntiä lopettanut, mutta kalastajan on edelleen vaikea ennakoida niin arkena kuin pyhien seutuna tarkkaan, mitä tuotetta milloinkin kaivataan ja kuinka paljon.
– Jos asiakkaat tekisivät meille myös tilauksia, se helpottaisi työtä ja varmistaisi halutun tuotteen saamista, Liukkonen miettii.
Muuttuvassa maailmantilanteessa on hirvensalmelaisten ja Hirvensalmella käyvien onni, että paikkakunnalla on yhä tarmokkaita nuoria ammattikalastajia.

Kissakoskella tehdään pikkutukeista lautaa ja parrua, jota käytetään kuormalavojen valmistukseen.

Sahalla olisi heti töitä tarjolla.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Keväällä Kissakosken sahan Veisto Oy:ltä ostanut Versowood on parhaillaan uusimassa sahan tukinlajittelulinjaa. Nykyinen linja on hankittu 1980-luvulla käytettynä, ja se on tullut elinkaarensa päähän, tehdaspäällikkö Tuomo Leskinen kertoo.
– Uusi tukinlajittelulinja on tehokkaampi, ja siinä on enemmän lajittelulokeroita. Linja myös käännetään ympäri, jolloin melu ja liikennöinti siirtyy kauemmaksi rannasta.
Leskisen mukaan tehtaalta lähiympäristöön kuuluvaa ääntä on pienennetty myös korottamalla rannan puolen meluvalleja.
Ensi kesänä valmistuva investointi on merkki siitä, että Versowood ei ostanut Kissakoskea lopettaakseen, vaan kehittääkseen.
– Versowood on sitoutunut täysillä, ja tarkoitus on kehittää yksikköä ja nostaa tuotantomäärää, Leskinen vakuuttaa.

Kissakosken saha valmistaa 8–16-senttisistä pikkutukeista lautaa ja parruja, joita käytetään pakkausmateriaalien, kuten kuormalavojen valmistukseen. Osa tuotannosta myydään ja osa käytetään Versowoodin omaan lavavalmistukseen mm. Riihimäellä ja Haukiputaalla. Vaikka maailmantalous on myllerryksessä, pakkausmateriaaleille on hyvä kysyntä.

Sahalla olisi työtä tarjolla heti useammalle henkilölle. Työvoimaa on kuitenkin hankala saada pienelle paikkakunnalle melko kaukana kaupungeista. Myös kallis polttoaine vähentää kiinnostusta pitkiin työmatkoihin.
– On myönnettävä, että äärimmäisen vaikealta vaikuttaa. Uusia työntekijöitä etsitään jatkuvasti, ja muutamia ollaan jo rekrytoitu. Tarkoitus olisi, että saha pyörii täydessä kahdessa vuorossa. 4–5 henkeä tarvitaan, Leskinen laskee.

Satu Heino kannustaa rohkeasti tutustumaan, mitä pilateslaitteilla voi tehdä.

Vasta avatussa Studio Martassa palvellaan elämys edellä. Harkitut hoivapaketit tuovat luksusta arkeen.

VIRPI KONTINEN

Monialayrittäjä Satu Heino on syystäkin hilpeä, kun terapiapiste Satupajan rinnalle marraskuussa avautui Studio Martta. Äidin mukaan nimetty tila tarjoaa yksilöllisesti tai ryhmissä laitepilatesta ja -venyttelyä, rentoutuksia sekä virkistäytymispalveluita, kuten saunan.
Syitä tyylikkääksi remontoitujen tilojen käyttöönottoon oli Sadulla kolme.
– Toissa vuonna kuolleelta äidiltäni jäi Satupajan tilojeni viereen asuintilaa, jonka hyödyntämistä pähkäilin pitkään. Toiseksi jo kymmenen vuoden ajan on mietityttänyt, väheneekö terapian kysyntä sote-uudistuksen myötä.
Painava syy on myös yrittäjän jaksamisen turvaaminen mutkistuneessa, pirstaloituneessa maailmantilanteessa.

Studio lisää jo entuudestaan laajaa palveluvalikoimaa.
– Aiemmin tarjosin muun muassa joogaa, kehonhuoltoa, ratsastusterapiaa ja erilaisia palauttavia hoitoja tai käsittelyjä, yrittäjä listaa.
Häneltä luonnistuu myös restoratiiviseen eli levon joogaan sekä elämykselliseen luontojoogaan ohjeistaminen. Palveluita täydentävät gongin rentouttavat sointukylvyt ja hierovat äänimaljat. Heino tuo asiakkaille ripauksen luksusta, kun hän järjestää itse kaikki hoitoihin tai käsittelyihin kuuluvat varusteet.

Heinoa kantaa ihmisten kokonaisvaltainen auttaminen ja muutoksissa tukeminen. Studio Martassa hän toimii elämys edellä. Siellä hivellään kehoa, sielua ja tarjoilujen avulla makuhermojakin.
– Aloittelijana on haastavaa tietää, mitä kaikkea hyvinvointialan yrittäjältä vaaditaan. Uutta on se, miten asiakkaat tavoittaa. On markkinoitava ja toteutettava tapahtumia.
Yrittäjyydestä tehokas nainen nauttii.
– Tähän imeytyy ja haluaa oppia aina uusia menetelmiä.

Tavoite on käyttää puolet työajasta Studioon, joka toimii lähetteittä, ja puolet Satupajaan, joka pohjaa lääkärien lähetteisiin. Satupajassa Heinon kalenteri on pursunut työkeikkoja ja -tilaisuuksia. Aamupäivät on pyhitetty koti-, koulu- ja päiväkotikäynneille ja iltapäivät usein toimintaterapian vastaanotolle. Iltoihin virettä ovat tuoneet kansalaisopiston, Pilates Mikkelin ja Woikoski Feelingin pilates- tai joogakurssien vetämiset.
Yrittäjä toivoo asiakaskuntansa tulevan pian kaikkialta Suomesta, vaikka konseptisuunnittelu perustui hirvensalmelaisten ja Satulinnan vieraiden varaan.

Tuomas Mannisen oppilaat, kuten kuvan Pyry, pitävät lukukoira Saaralle lukemisesta.

Koiralle lukeminen innostaa ja rentouttaa. Lukukoiraa käytettäisiin enemmänkin, jos tarjontaa vain olisi.

VIRPI KONTINEN

Elomaan koulun kolmannen luokan opettaja Tuomas Manninen tarttui tänä syksynä lukukoiraohjaaja Anne Tuomelan tekemään tarjoukseen. Näin Tuomela ja lukukoira Saara alkoivat käydä luokan vieraina.
– Tällaista kokeilua ei tietääkseni ole ollut Elomaalla aiemmin. Näkökulmani opettajana on, että kaikki lukeminen vie oppilaita myönteisesti eteenpäin, avaa Manninen.
Mannisen oppilaat lukevat luonteeltaan hyvin avoimelle, rauhalliselle, kuuntelutaitoiselle ja ihmisystävälliselle Saara-koiralle rentoutuakseen ja keskittyäkseen paremmin. Tärkeässä roolissa oleva luontokappale saa puolestaan miellyttäviä kokemuksia lukijoiden tapaamisesta.
– Toimintamme on koiralähtöistä ja yksilöllistä, korostaa Tuomela.

Joinakin päivinä Saara on vauhdikkaammalla päällä ja joinakin rauhallisempi. Opettajan vastuulla on ollut taatusti rauhallisen lukupaikan järjestäminen koulukiinteistöstä. Yksi oppilas lukee lukukoiralle enimmillään 15 minuutin ajan. Lukija saa valita mieluisan lukemispaikan, ja koira asettuu hänen viereensä tai lattialle. Sopivaa luettavaa eri koulukkaille löytyy heidän itse aiemmin valitsemistaan kirjoista, joista vinkkejä on antanut kirjastonhoitaja Laura Laitinen.
Jo pelkkä koiran tulo koululle innostaa oppilaita.
– Lukukoiratoiminta on ollut todella tykätty juttu, iloitsee Manninen.
Oppilaiden suotuisaa kasvua ja kehitystä tukee myös se, että lukeminen on säännöllistä.
– Rutiinit ovat hyväksi, opettaja arvottaa.
Viisi- ja puolivuotias hovawart Saara tulee Elomaan koululle omistajansa kanssa Otavasta noin kolmen viikon välein. Eläinkaveri vierailee myös kahdella mikkeliläiskoululla, ja Tuomela pitää huolen, ettei palveluskoira rasitu liikaa. Kennelliiton ohjeistuksen mukaan koiralle luetaan maksimissaan kerran viikossa.
– Tietenkin ottaisimme lukukoiran meille nykyistä useamminkin, aprikoi Manninen.
Samaa mieltä ovat hänen kolmannen luokan oppilaansakin. Heidän mielestä Saara on kiva, ja sille lukee mielellään.

Koko lukukoiratoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja koiran itseohjautuvuuteen. Saara on ollut kahden vanhasta alkaen kaverikoirana, ja vuosi sitten se kävi lukukoirakurssin, jota ei Tuomelan mukaan tarvitse lukukoiratoimintaa pohtivan jännittää.
– Ohjaaja on vain ”hihnanpidike”, hän ei puutu lukemiseen. Vain silloin jos lukijalle tulee vastaan todella hankala sana, voin auttaa koiran kanssa hiukan. Yleensä en edes aktiivisesti kuuntele lapsen lukemista, hän naurahtaa.
Hän ryhtyi lukukoiraohjaajaksi osaltaan siksi, että on itse ollut pienestä pitäen kova lukemaan ja haluaa siirtää perinnettä lapsille.