Uutiset

Alla näytteitä uutisistamme. Haluatko lukea enemmän siitä mitä Hirvensalmella tapahtuu?
Tilaa Hirvensalmelainen tästä.


Letkassa Lahteen ja mutkatietä takaisin

Hirvensalmelainen-ajoon osallistui kymmenen pyörää ja 13 motoristia.

Hirvensalmelainen-ajo oli monelle pyöräkauden avaus.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Myöhäinen kevät on siirtänyt monen motoristin kauden aloitusta, mutta viime lauantaina ei tarvinnut palella eikä kastua, kun Hirvensalmelainen-ajo starttasi tällä kertaa kohti Lahtea.
Ajoon osallistui 13 motoristia, ja kohteena oli Lahden moottoripyörämuseo, jossa on monipuolinen kokoelma prätkäkulttuuria ja moottoripyöriä.
– Itse olen ajanut ainoastaan kyykkypyörillä, mutta museossa oli monenlaisia moottoripyöriä ja on mielenkiintoista nähdä vähän joka tyyliin sopivaa kalustoa, ajoon osallistunut Kari Puttonen sanoo.
Museota pyörittää pitkäaikainen lahtelainen moottoripyöräliike Riku’s Motor. Alan liikkeissä on parhaillaan sesonki, joka näkyy myös maanteillä. Puttosen suurin toivomus toisille tienkäyttäjille onkin moottoripyöräilijän havaitseminen.
– Helpolla tulee tilanteita, että autoilija ei havaitse moottoripyörää katvealueelta. Moottoripyöräilijä on se jänis, joka väistelee kaikkea. Ei ole pakkia, ja äkkijarrutus kaataa pyörän.
Puttonen sanoo, että moottoripyöräilijät voivat itse auttaa asiaa olemalla näkyviä ja ajamalla liikennesääntöjen mukaan. Erityisesti taajamissa oikeat tilannenopeudet ovat tärkeitä.
Myös Puttoselle lauantain ajelu oli kauden ensimmäinen, joskin edellisenä päivänä hän oli tehnyt 200 kilometrin lenkin alle.
Ryhmässä ajamisessa on oma viehätyksensä, ja se vaatii myös enemmän huolellisuutta kuin itsekseen ajelu.
– Tarkkaan on pidettävä välit ja ajolinjat. Se on opettavaista, ja keskittyminen paranee.


Sisältö ratkaisee kirjastokahvilassa

Laura Laitinen, Raila Taskinen, Matti Siivonen, Maiju Pekurinen ja Jarmo Alanen kokoontuivat kirjastokahvilaan.

Suosituinta luettavaa ovat olleet lehdet.

VIRPI KONTINEN

Puheensorina johdattaa satunnaisen kävijän Hirvensalmen kirjastokahvilan jäljille. Lehtilukusaliin ovat tänään kokoontuneet kirjastonhoitaja Laura Laitisen lisäksi Raila Taskinen, Matti Siivonen, Jarmo Alanen ja Maiju Pekurinen.
– Toisaalla vakituisesti asuvan Railan ehdotuksesta kirjastokahvilaa on koronatauon jälkeen pidetty vain joka toinen maanantai, ryhmä kertoo.
Kahvilalaisista Pekurinen tunnustautuu kaikkein innokkaimmaksi lukijaksi.
– Lukuhistoriani alkoi jo nuorena entisestä kirjastosta Seuratalolta.
Vahvalla mukavuusalueellaan kirjastossa on myös Laitinen, joka on päätynyt toiveammattiinsa kirjastonhoitajaksi. Osallistujat kiittelevät yhteisesti sitä, miten hienosti kunta on panostanut lukusalin lehtivalikoimaan.

Kirjastokahvila on Laitisen mukaan tullut tarpeeseen. Enimmillään vapaamuotoisessa tapaamisessa on käynyt kahdeksan lukijaa, ja tapaamisia ei ole tarvinnut osanottajapulassa peruuttaa. Suurimmaksi osaksi luettavat ovat olleet sanoma- tai aikakauslehtiä. Joskus on kuitenkin tullut vastaan sellaisia puheenaiheita, joiden tueksi on hyödynnetty vaikkapa ihan kulman takaa löytyviä karttoja.
Kahvilan perusideana on jutella muiden lukijoiden kanssa niistä lehtijutuista, joihin on itse tarttunut. Rupattelu on yleensä humoristista, mutta vaikeita teemojakaan ei ole syrjitty.
– Luen mielelläni eri paikkakuntien kuulumisista, toteaa Siivonen.
– Minä taas pidän aikakauslehdistä, esimerkiksi ET:stä, Kodin Kuvalehdestä sekä Mökki-lehdestä, avaa Taskinen.


Kohti odotettuja Tervaleppäjuhlia

Hirvensalmen Tervaleppäyhdistyksen sihteerinä aloitti Kaisa Pasonen.

Tervaleppäyhdistyksellä valmistelut ovat hyvässä vauhdissa.

Hirvensalmen Tervaleppäyhdistys ry:n sihteerinä aloitti Kaisa Pasonen, joka on ollut aiemmin yhdistyksessä seurakunnan edustajana. Vuorotyötä tekevällä Pasosella on edessään tiukka testi järjestelyissä, koska pariin vuoteen tervaleppäjuhlia ei koronan vuoksi ole ollut ja samaan viikonloppuun osuu Farmari 2022 -tapahtuma Mikkelissä.
– Valmistelut ovat mielenkiintoisia. Tässä vaiheessa juhlien ohjelmarunko on valmis, mutta yksittäisten toimijoiden mukaan tulemista vielä selvitellään, hän kertoo.
Pasosen tavoitteena on jakaa järjestelyvastuita mahdollisimman monelle puuhamiehelle ja -naiselle.
– Toivon, että monet innostuvat osallistumaan suunnitteluun. Vielä ehtii talkoisiin! Kaikkien visiot ja yhteishenkeä nostavat teot ovat tervetulleita.

Parasta juhlissa Pasosen mukaan on niiden vakio- ja kesäasukkaita yhdistävä voima.
Tervaleppäjuhlat pääsevät nyt kahta vuotta vaille viidenkymmenen ikään. Juhlat kestävät heinäkuun ensimmäisestä kolmanteen päivään. Jokaiselle juhliin osallistujalle löytyy sopivaa ohjelmaa varmasti.
Keskustassa pidetään perinteiset markkinat, joihin Pasonen houkuttelee myyjiä markkinakirjeellä. Kirkossa järjestetään kesävieraiden kirkkopyhä sekä Kari Vepsä & Onnenmaan konsertti. Muilla areenoilla artisteja ovat ainakin LiveLand-band, joka koostuu paikallisesta Suwetar-yhtyeestä ja sen oppilasvahvistuksista, ja Puulan sointu -kuoro.
Taiteen ystävien ihailtavina ovat monipuoliset taidenäyttelyt, jotka järjestetään Seuratalolla ja Kissakosken tehdasalueella.
– Lisäksi paikallisten käsityömestareiden upeita töitä on tulossa Seuratalon näyttelyyn, Pasonen täydentää.

Virpi Kontinen


Historiakirjasta tuli tuhti paketti

Ripatin posti sijaitsi vuonna 1981 Osuusliike Savonseudun myymälässä. Kuva kirjasta. Hirvensalmen Sanomien kuva-arkisto.

Juuri julkistettu Hirvensalmen historia III perustuu alkuperäislähteisiin.

Kolmannen Hirvensalmen historia -teoksen kirjoittivat FM Erkki Kinnunen, FM Pia Puntanen ja FL Leena Hangasmaa. Heistä Kinnunen ja Hangasmaa ovat urakoineet noin 25 vuotta erilaisten painettujen historioiden parissa.
– Vaikka teoksemme on lähes 900-sivuinen, kyseessä on vain yksi näkemys historiasta, tähdentää päätoimittaja Kinnunen.
Teoksessa on runsas kuvitus ja nostoja.
– Esimerkiksi vuoden 1936 valtava maatalousnäyttely, pitäjän ainoa Mannerheim-ristin ritari sekä kahdesti teloitettu työläiskirjailija.

Vuonna 2018 aloitettu historiaprojekti oli iso. Kukin kirjoittajista sai Hirvensalmen kunnalta vastuulleen yhden palasen. Tähtäimeksi tuli julkaista paljon esimerkiksi sotatoimien, seurojen, kulttuuritoimen ja kunnanhallinnon nimitietoja.
– Lähihistoria jäi nyt vähimmälle huomiolle, Kinnunen sanoo.
Kirja rakentui luotettavien alkuperäisten lähteiden ja haastatteluiden pohjalle. Tekijät tutustuivat lukuisiin arkistoihin, kuten maakunta-arkistoon. Yksi arvokkaista lähteistä oli edellisten Hirvensalmen historioiden kirjoittajan, Toivo Mönkkösen, 1950-luvulla kokoama laaja puhtaaksikirjoitettu aineisto.
– Paikallista tietoa saimme lisäksi paikallislehdistä Hirvensalmelaisista sekä Hirvensalmen Sanomista.
Koko teoksen kirjoittamisen ajan Hirvensalmen historiatoimikunta piti seurantapalavereja ja antoi auliisti oman panoksensa kirjan tietojen täydentämiseen.
– Toimme mukaan runsaasti paikallistietoamme, Esko Kekkonen historiatoimikunnasta muistelee.

Mitä historiasta sitten nousi voimakkaimmin esiin? Puntanen kertoi, että Hirvensalmen koostuminen kylistä on korostunut aina. Esimerkiksi vuonna 1868 talolliset omistivat nelisenkymmentä prosenttia Hirvensalmen tiluksista ja varsinaista yläluokkaa oli vähän.
– Elinvoimaisuus on aina kummunnut lisäksi Puulasta, joka on apajien aarreaitta.
Aktiivisuus on näkynyt esimerkiksi sivistystyössä. Apajalahteen perustettiin kansakoulu jo vuonna 1863.

Hangasmaa taas käsitteli pitäjän kulttuurihistoriaa, jossa näkyy muutos nuorisojoukoista nykyiseen nuorison vähyyteen. Merkittävää on ollut myös asuttaminen vesistöjen väliin.
– Ja täällä savolaiset ja hämäläiset perinteet yhdistyvät luoden omaleimaisuutta – ensin kansanuskomuksiin, sittemmin tapahtumiin ja luontorunoihin.
Sekä Puntasen että Hangasmaan aarteeksi historianoppaana nousi maanviljelijä ja kansanedustaja August Tanttu (1859–1937).

Virpi Kontinen


Mynttinen ehdolle eduskuntaan

Maritta Mynttinen valittiin keskustan kansanedustajaehdokkaaksi.

Hirvensalmelainen Maritta Mynttinen nousi keskustan kansanedustajaehdokkaaksi.

Keskustan Etelä-Savon piiri nimesi hirvensalmelaisen Maritta Mynttisen torstaina 21.4. pitämässään kokouksessa ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin 2023. Mynttinen oli jäsenille järjestetyssä esivaalissa kuudennella sijalla, kun ehdokaspaikkoja oli viisi. Jäsenvaalissa menestynyt mikkeliläinen Pekka Pöyry kuitenkin vetäytyi, ja Mynttinen nousi kansanedustajaehdokkaaksi. Hänet valittiin myös keskustan puoluevaltuuston jäseneksi kaudella 2022-2024.


Uutelan yritystalo täytti kymmenen vuotta

Hirvensalmelainen kertoi yritystalon avajaisista keväällä 2012.

Uutelaan saattaa pian tulla myös uusi vuokralainen.

Uutelan yritystalon kymmenvuotisjuhlinta sai niin suuren kansansuosion, että kakkua piti hakea päivän aikana lisää.
Talossa koko sen historian yrittäjänä ollut Atte Valkiainen laskee, että juhlimassa kävi 500 ihmistä.
– Aamusta iltaan oli vilskettä. Oltiin positiivisesti yllättyneitä, ja tämä oli piristävä kokemus. Meillä oli hyviä tarjouksia, ja ihmiset jäivät seurustelemaan ja keskustelemaan.

Aten Marjalle muutto Hirvensalmelle oli merkittävä muutos koko yrityksen historiassa. Puumalassa toiminut yritys ei saanut sopivia tiloja, mutta sellaiset löytyivät Uutelasta.
– Olin saanut viestiä että tällainen projekti on alkamassa, ja siitä se lähti keulimaan, Valkiainen muistelee.

Synttäreillä kävi onnittelemassa myös kunnan elinkeinoasiamies Heikki Isokääntä, joka oli puuhaamassa yritystaloa Uutelaan. Kunta on etsinyt alueelle jatkuvasti yrittäjiä, ja tilaa on.
Isokäännän mukaan Uutela on erityisen omiaan yrityksille, jotka tarvitsevat hyvää liikenteellistä sijaintia.
– Isojen kuljetusliikkeiden reitit menevät Uutelasta. Myös tehtaanmyymälää Uutelassa saa pitää, mutta kaupan alue se ei ole.
Yritystalo oli aikanaan räätälituote niille yrityksille, jotka sinne olivat tulossa.
– Silloin tehtiin kaikille kolmelle sellaiset tilat kuin he itse toivoivat. Yritysten tarpeista tämä lähtee.

Petri P. Pentikäinen


Maatiloilla sinnitellään paineessa

Hietalan luomutilalla kasvatetaan lihakarjaa.

Hirvensalmelaisia maataloustuottajia stressaa hankintahintojen nousu.

Sampan lypsykarjatilalla tunnelmat ovat alavireiset, Pasi Outinen kertoo.

– Pelloilla tulee olemaan lunta vappunakin. Moninaiset haasteet tekevät sen, että kevät vielä mennään, mutta syksy näyttää vaikealta.

Hankalaan tilanteeseen ovat saatelleet korona-ajan ja Ukrainan sodan heijasteet maataloustuotantoon.

Hietalan luomutilan Tanja Kyckling arvioi, että vaikka hänen karja- ja suoramyyntitilallaan meneekin ihan hyvin, tunnelmat ovat sekalaiset.

Myönteistä odotusta on, että suomalaiset arvostavat jatkossakin kotimaista ruokaa.

– Toisaalta varsinkin tulevana kesänä on pysyttävä ajan hermolla ja päivitettävä varasuunnitelmaa.

Karjatalouteen ja peltoviljelyyn keskittyvän luomutila Siiriäisen Anna Siiriäinen kertoo, että kevään poikimakausi alkaa olla loppusuoralla.

– Poikimisen valvonta on vienyt yöunia, kertoo Siiriäinen kuulumisiaan.

Maataloustuotannon tilannetta hän haluaa kommentoida vain yleisellä tasolla, koska tilakohtaiset vaihtelut ovat suuria. Hän arvioi, että yhteiskunnan reagoiminen vaikeuksiin on ollut hidasta siihen nähden, että maataloudessa tuotantoprosessit ovat pitkiä.

– Esimerkiksi kylvöt on vain tehtävä ajoissa. Eniten huolestuttaakin se, miten viljojen kasvatuksen kanssa käy. Pidetty suomalainen leipä vaatii valmistuakseen monen ammattilaisen panosta.

Virpi Kontinen


Hirvensalmelle menestystä SM-pilkissä

Parasta urheilukalastuksessa on jännitys. Miinuksena on rahanmeno, Juha-Pekka Ollikainen listaa.

Juha-Pekka Ollikainen nauttii makeasta mestaruudesta.

Hirvensalmen Kalamiehet menestyivät erinomaisesti Vääksyssä 19. maaliskuuta järjestetyissä SM-pilkkikisoissa. Juha-Pekka Ollikainen, Tuomas Tanttu ja Jari Heikkinen pokkasivat kultamitalin joukkueiden kaikuluotainsarjassa. Ollikainen sai yksilötason kultaa, Heikkinen pronssia ja Tanttu kuudennen sijan.
– Olemme sekä kaveri- että kisajoukkueporukka, jolla on pitkä yhteinen historia. Olemme myös raudanlujia ammattilaisia. Minkähän muun lajin ryhmällä on Suomen mestaruuksien mitaleita hiukan alle 60? Ollikainen pohtii.
Joukko on näyttänyt kyntensä ajan mittaan uskomattoman monessa eri kalastuslajissa. Se edustaa kotiseuraansa ylpeänä ja arvostaa siltä saamiaan huomionosoituksia paljon.

Virpi Kontinen


Marko Rouhiainen on Vuoden yrittäjä

Vuoden 2021 yrittäjäksi valittu Marko Rouhiainen nauttii vähäisestä vapaa-ajastaan Suonsalmen kevätauringossa.

Yli kymmenen vuoden puurtaminen rakennussähkötöissä toi palkinnon.

– Kiva yllätys, kiteyttää Sähköasennukset Marko Rouhiainen Oy:n yrittäjä Marko Rouhiainen saamastaan Hirvensalmen vuoden 2021 yrittäjä -tittelistä.
Valinnan tehnyt paikallinen yrittäjäyhdistys palkitsi vuosia puurtaneen miehen kunniakirjalla ja patsaalla. Kunta puolestaan muisti häntä linnunpöntöllä. Rouhiainen osallistui maaliskuiseen palkitsemistilaisuuteensa keväisin vilkastuvan työsarkansa lomassa.
Rouhiaisen yritys on rekisteröity Hirvensalmelle, ja Rouhiainen kuuluu Hirvensalmen Yrittäjät ry:hyn. Hänen mukaansa paikkakunnalla pitäisi olla tarjolla enemmän sellaisia palveluita, jotka auttaisivat houkuttelemaan yrityksiä.
– Muuten Hirvensalmen kunta on kaunis ja elinvoimainen – kuin Suomen Monaco.

Virpi Kontinen


Parasta on metsässä oleminen

Santeri Luntan opintojen kolmas vuosi on ollut suurimmaksi osaksi käytännön työtä Esedun koneilla.

Pian metsäkoneenkuljettajaksi valmistuva Santeri Luntta valmistautuu Taitaja-finaaliin.

Välierät kisattiin simulaattorilla, mutta loppukilpailussa odottaa aito metsäkone ja useita tehtäviä. Finaali koostuu simulaattoritehtävästä, oikealla ajokoneella suoritettavasta tekniikkatehtävästä, teoriakokeesta ja metsätaitoradasta.
Valmistautuminen kisaan on aloitettu, ja rutiinia tuo se, että kolmas opintovuosi koostuu joka tapauksessa käytännön työskentelystä oikeassa ympäristössä.


Hannu jää hyvin ansaituille eläkepäiville

Keskustan tervalepät muistuttavat Hannu Inkeroista lukuisien Tervaleppäjuhlien valmisteluista.

Hirvensalmen kunnan vapaa-aikasihteeri Hannu Inkeroinen jää virallisesti eläkkeelle kesäkuun ensimmäisenä päivänä.

Läksiäisiä on ollut jo kolmet: kunnan, Hirvensalmen Tervaleppäyhdistys ry:n ja Ammattiliitto Jytyn.
– Johan tästä eläkkeelle joutaakin, huikkaa kunnassa pidetty mies.
Inkeroisen palkkatöistä luopumista on edeltänyt osa-aikaeläkeläisyys. Täysiaikaiselle eläkkeelle Inkeroinen tähtää osapuilleen positiivisin mielin.
– Poliittisesta riitelystä kunnassa pitäisi tosin päästä eroon. Toraisuus heijastuu rivitason työntekijöihin, hän tarkentaa.

Virpi Kontinen


Hirvensalmella ei ole yleistä väestönsuojaa

Oma varautuminen kannattaa aina.

Vaikeat ajat ovat saaneet monet miettimään, mihin lähdetään, jos on suojauduttava. Pienillä paikkakunnilla, kuten Hirvensalmellakaan ei ole yleistä väestönsuojaa.
Tarvittaessa käytetään oman asuinrakennuksen tai työpaikan suojaa, jos sellainen on. Pientalossa asuva suojautuu kotonaan järkevimmällä tavalla.
– Netistä löytyy ohjeita tilapäissuojan järjestelyyn, esimerkiksi hakeutuminen talon keskiosiin. Säteily- ja kaasuvaarassa laitetaan ikkunat ja ovet kiinni ja sammutetaan ilmanvaihto, Etelä-Savon pelastuslaitoksen paloinsinööri Hanne Haapiainen ohjeistaa.