Kissakoskella tehdään pikkutukeista lautaa ja parrua, jota käytetään kuormalavojen valmistukseen.

Sahalla olisi heti töitä tarjolla.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Keväällä Kissakosken sahan Veisto Oy:ltä ostanut Versowood on parhaillaan uusimassa sahan tukinlajittelulinjaa. Nykyinen linja on hankittu 1980-luvulla käytettynä, ja se on tullut elinkaarensa päähän, tehdaspäällikkö Tuomo Leskinen kertoo.
– Uusi tukinlajittelulinja on tehokkaampi, ja siinä on enemmän lajittelulokeroita. Linja myös käännetään ympäri, jolloin melu ja liikennöinti siirtyy kauemmaksi rannasta.
Leskisen mukaan tehtaalta lähiympäristöön kuuluvaa ääntä on pienennetty myös korottamalla rannan puolen meluvalleja.
Ensi kesänä valmistuva investointi on merkki siitä, että Versowood ei ostanut Kissakoskea lopettaakseen, vaan kehittääkseen.
– Versowood on sitoutunut täysillä, ja tarkoitus on kehittää yksikköä ja nostaa tuotantomäärää, Leskinen vakuuttaa.

Kissakosken saha valmistaa 8–16-senttisistä pikkutukeista lautaa ja parruja, joita käytetään pakkausmateriaalien, kuten kuormalavojen valmistukseen. Osa tuotannosta myydään ja osa käytetään Versowoodin omaan lavavalmistukseen mm. Riihimäellä ja Haukiputaalla. Vaikka maailmantalous on myllerryksessä, pakkausmateriaaleille on hyvä kysyntä.

Sahalla olisi työtä tarjolla heti useammalle henkilölle. Työvoimaa on kuitenkin hankala saada pienelle paikkakunnalle melko kaukana kaupungeista. Myös kallis polttoaine vähentää kiinnostusta pitkiin työmatkoihin.
– On myönnettävä, että äärimmäisen vaikealta vaikuttaa. Uusia työntekijöitä etsitään jatkuvasti, ja muutamia ollaan jo rekrytoitu. Tarkoitus olisi, että saha pyörii täydessä kahdessa vuorossa. 4–5 henkeä tarvitaan, Leskinen laskee.

Satu Heino kannustaa rohkeasti tutustumaan, mitä pilateslaitteilla voi tehdä.

Vasta avatussa Studio Martassa palvellaan elämys edellä. Harkitut hoivapaketit tuovat luksusta arkeen.

VIRPI KONTINEN

Monialayrittäjä Satu Heino on syystäkin hilpeä, kun terapiapiste Satupajan rinnalle marraskuussa avautui Studio Martta. Äidin mukaan nimetty tila tarjoaa yksilöllisesti tai ryhmissä laitepilatesta ja -venyttelyä, rentoutuksia sekä virkistäytymispalveluita, kuten saunan.
Syitä tyylikkääksi remontoitujen tilojen käyttöönottoon oli Sadulla kolme.
– Toissa vuonna kuolleelta äidiltäni jäi Satupajan tilojeni viereen asuintilaa, jonka hyödyntämistä pähkäilin pitkään. Toiseksi jo kymmenen vuoden ajan on mietityttänyt, väheneekö terapian kysyntä sote-uudistuksen myötä.
Painava syy on myös yrittäjän jaksamisen turvaaminen mutkistuneessa, pirstaloituneessa maailmantilanteessa.

Studio lisää jo entuudestaan laajaa palveluvalikoimaa.
– Aiemmin tarjosin muun muassa joogaa, kehonhuoltoa, ratsastusterapiaa ja erilaisia palauttavia hoitoja tai käsittelyjä, yrittäjä listaa.
Häneltä luonnistuu myös restoratiiviseen eli levon joogaan sekä elämykselliseen luontojoogaan ohjeistaminen. Palveluita täydentävät gongin rentouttavat sointukylvyt ja hierovat äänimaljat. Heino tuo asiakkaille ripauksen luksusta, kun hän järjestää itse kaikki hoitoihin tai käsittelyihin kuuluvat varusteet.

Heinoa kantaa ihmisten kokonaisvaltainen auttaminen ja muutoksissa tukeminen. Studio Martassa hän toimii elämys edellä. Siellä hivellään kehoa, sielua ja tarjoilujen avulla makuhermojakin.
– Aloittelijana on haastavaa tietää, mitä kaikkea hyvinvointialan yrittäjältä vaaditaan. Uutta on se, miten asiakkaat tavoittaa. On markkinoitava ja toteutettava tapahtumia.
Yrittäjyydestä tehokas nainen nauttii.
– Tähän imeytyy ja haluaa oppia aina uusia menetelmiä.

Tavoite on käyttää puolet työajasta Studioon, joka toimii lähetteittä, ja puolet Satupajaan, joka pohjaa lääkärien lähetteisiin. Satupajassa Heinon kalenteri on pursunut työkeikkoja ja -tilaisuuksia. Aamupäivät on pyhitetty koti-, koulu- ja päiväkotikäynneille ja iltapäivät usein toimintaterapian vastaanotolle. Iltoihin virettä ovat tuoneet kansalaisopiston, Pilates Mikkelin ja Woikoski Feelingin pilates- tai joogakurssien vetämiset.
Yrittäjä toivoo asiakaskuntansa tulevan pian kaikkialta Suomesta, vaikka konseptisuunnittelu perustui hirvensalmelaisten ja Satulinnan vieraiden varaan.

Tuomas Mannisen oppilaat, kuten kuvan Pyry, pitävät lukukoira Saaralle lukemisesta.

Koiralle lukeminen innostaa ja rentouttaa. Lukukoiraa käytettäisiin enemmänkin, jos tarjontaa vain olisi.

VIRPI KONTINEN

Elomaan koulun kolmannen luokan opettaja Tuomas Manninen tarttui tänä syksynä lukukoiraohjaaja Anne Tuomelan tekemään tarjoukseen. Näin Tuomela ja lukukoira Saara alkoivat käydä luokan vieraina.
– Tällaista kokeilua ei tietääkseni ole ollut Elomaalla aiemmin. Näkökulmani opettajana on, että kaikki lukeminen vie oppilaita myönteisesti eteenpäin, avaa Manninen.
Mannisen oppilaat lukevat luonteeltaan hyvin avoimelle, rauhalliselle, kuuntelutaitoiselle ja ihmisystävälliselle Saara-koiralle rentoutuakseen ja keskittyäkseen paremmin. Tärkeässä roolissa oleva luontokappale saa puolestaan miellyttäviä kokemuksia lukijoiden tapaamisesta.
– Toimintamme on koiralähtöistä ja yksilöllistä, korostaa Tuomela.

Joinakin päivinä Saara on vauhdikkaammalla päällä ja joinakin rauhallisempi. Opettajan vastuulla on ollut taatusti rauhallisen lukupaikan järjestäminen koulukiinteistöstä. Yksi oppilas lukee lukukoiralle enimmillään 15 minuutin ajan. Lukija saa valita mieluisan lukemispaikan, ja koira asettuu hänen viereensä tai lattialle. Sopivaa luettavaa eri koulukkaille löytyy heidän itse aiemmin valitsemistaan kirjoista, joista vinkkejä on antanut kirjastonhoitaja Laura Laitinen.
Jo pelkkä koiran tulo koululle innostaa oppilaita.
– Lukukoiratoiminta on ollut todella tykätty juttu, iloitsee Manninen.
Oppilaiden suotuisaa kasvua ja kehitystä tukee myös se, että lukeminen on säännöllistä.
– Rutiinit ovat hyväksi, opettaja arvottaa.
Viisi- ja puolivuotias hovawart Saara tulee Elomaan koululle omistajansa kanssa Otavasta noin kolmen viikon välein. Eläinkaveri vierailee myös kahdella mikkeliläiskoululla, ja Tuomela pitää huolen, ettei palveluskoira rasitu liikaa. Kennelliiton ohjeistuksen mukaan koiralle luetaan maksimissaan kerran viikossa.
– Tietenkin ottaisimme lukukoiran meille nykyistä useamminkin, aprikoi Manninen.
Samaa mieltä ovat hänen kolmannen luokan oppilaansakin. Heidän mielestä Saara on kiva, ja sille lukee mielellään.

Koko lukukoiratoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja koiran itseohjautuvuuteen. Saara on ollut kahden vanhasta alkaen kaverikoirana, ja vuosi sitten se kävi lukukoirakurssin, jota ei Tuomelan mukaan tarvitse lukukoiratoimintaa pohtivan jännittää.
– Ohjaaja on vain ”hihnanpidike”, hän ei puutu lukemiseen. Vain silloin jos lukijalle tulee vastaan todella hankala sana, voin auttaa koiran kanssa hiukan. Yleensä en edes aktiivisesti kuuntele lapsen lukemista, hän naurahtaa.
Hän ryhtyi lukukoiraohjaajaksi osaltaan siksi, että on itse ollut pienestä pitäen kova lukemaan ja haluaa siirtää perinnettä lapsille.

Kahvilassa nautittiin tarjoiluiden lisäksi esittelyosastosta.

Paikalla oli yrittäjien, yhdistysten ja yhteisöjen edustajia.

VIRPI KONTINEN

Seuratalolla pidetyt ensimmäiset seniorimessut olivat menestys. Messualue pursui väkeä, mukana muun muassa yhteiskuntaopin tunnilla siellä käyneet yhdeksäsluokkalaiset. Järjestäjien mukaan päivän aikana messuilla kävi yli 100 vierailijaa.
Ikäihmisten elämän aihepiirit saivat mukaan 26 eri näytteilleasettajaa yrittäjistä, yhdistyksistä ja yhteisöistä.
– Tulin paikalle ihan mielenkiinnosta, totesi messuvieras Aino Remes.

Messujen pääjärjestäjä oli Hirvensalmen vanhus- ja vammaisneuvosto ja sieltä erityisesti Juhani Manninen. Hirvensalmen kunnasta järjestäjiä olivat vs. kunnanjohtaja Anne Matilainen ja vapaa-ajan ohjaaja Mikko Haverinen, joka myös tutustutti kävijöitä Seuratalon toiminnalliseen tilaan.
– Seniorimessut on hieno ja tarpeellinen väen kokoaja, arvioi Matilainen.
Lähikirjaston pisteellä päivysti kirjastonhoitaja Laura Laitinen. Hän tähdensi, että yhtä lailla senioreiksi kuin vanhuksiksi itsensä kokevat ovat tervetulleita julkisen kirjaston palveluihin.

– Toivottavasti messutarjonta vastaa kävijöiden tarpeisiin ja kantaa tulevaisuuteen, hahmotteli Manninen avauspuheessaan.
Elämäniloa nostatti puheen jälkeen Ruskakuoron komea kuorolaulu. Lavan äärellä ohjelma jatkui muun muassa Eläkeliiton Hirvensalmen yhdistyksen terveisillä. Lions Clubin kustantamasta tarjoilusta vastasivat kahvilassa Martat.

Messuilla sai tutustua Attendoon, Etelä-Savon hyvinvointialueeseen sekä Essoteen. Essotelaiset esittelivät apuvälineitä valaisimista kelloihin. Kotiin vietäviin turvapalveluihin perehdyttänyt Laura Alhomäki nautti tapahtumaan jalkautumisesta.
– Väkeä on poikennut tässä hyvin.
Liikenneturvan osastolla taas tiedotettiin autoilun apuvälineistä ja heijastimista.

Puulanaitan Pia Komppa ja parturi-kampaaja Soile Lundberg yllättyivät yrittäjien vähäisestä osanotosta.
– Messujen järjestäminen oli kiva juttu, he totesivat.
– Osallistumiseni oli itsestään selvää, koska asiakaskunnastani vähintään 80 prosenttia on senioreita, pohti puolestaan Hirvensalmen Fysioterapian Jaana Pöyry.

Lahnaniemen koulun vanhempaintoimikunta yhdistää Minna Pellistä ja Tiina Ahosta. – Tulkaa rohkeasti mukaan.

Myös lapset osallistuvat ja yhteisillä nuotiotulilla nähdään isovanhempiakin.

VIRPI KONTINEN

Pienessä porukassa tulee hyvin kuulluksi. Näin voi todeta Lahnaniemen koulun vanhempaintoimikunnasta. Minna Pellisen, Lauri Siiriäisen, Vilhelmiina Kotimäen, Laura Sysmäläisen ja Tiina Ahosen muodostamassa viisikossa on edustajia jokaisen luokkaryhmän vanhemmista.
– Olemme jäseninä samalla viivalla, ja konkarit opastavat uusia tulijoita, puheenjohtaja Ahonen korostaa.

Toimikunnan jäseneksi voi päästä, jos on yksikin lapsi koulun oppilaana. Esimerkiksi Ahosella on neljä 5-14-vuotiasta lasta ja Pellisellä kaikkiaan kuusi lasta, joista osa on jo jättänyt Lahnaniemen.
– Jokainen huoltajan koulun tehtäviin uhraama tunti kumuloituu, korostaa Siiriäinen.
Vanhempaintoimikunnan pääperiaate on toimia lasten ehdoilla. Lapsia tuetaan ja heidät huomioidaan paremmin kuin vaikka Mikkelin suurissa kouluissa.
– Meillä on hyvä tiimi, jossa toteutuvat vapaaehtoisuus, avoimuus, yhteisöllisyys ja joustavuus, Ahonen kuvailee.

Joustavuus heijastuu tehtävien aikataulutukseen ja lasten kimppakyydityksiin. Koulua kokonaisuudessaan voi myös luonnehtia tiimipelaajaksi. Lapsilla ja aikuisilla on liikuntarastien ja muiden luokkaretkirahoja sekä välineitä keräävien tempausten lisäksi yhteisiä myyntihankkeita.
– Nyt myymme kumppanimme Kirjalan Kahvipaahtimon mahdollistamaa, Lahnaniemen koulun logolla varustettua kahvia. Aiemmin on kaupattu vaikkapa sukkia ja kotimaisen pienyrittäjän saippuaa, Ahonen kertoo.

Mitä Lahnaniemen yhteisö sitten on saanut aikaan? Lasten oppimista ja terveellistä elämäntapaa on tuettu. Heitä kannustetaan välinehankinnoilla – kuten räpylöillä, maaleilla ja keppihevosilla – kaikkeen liikkumiseen sisällä tai ulkona.
– Vanhempaintoimikunnan kautta on taas tulossa lisää urheiluvälineitä vapaa-ajan käyttöön, mainitsee Siiriäinen.
Lapset itse valitsevat joukostaan aina Vuoden hyvä kaveri -stipendin saajan, mikä on mukava saavutus sekin.
– Nosteessa on myös ylisukupolvisuus. Sitä edustavat koko perheen ja isovanhempien yhteiset makkaranpaistajaiset, valaisee Pellinen.

Toimikunnan mukaan hieno osanotto on ollut myös vuosittaisissa joulutapahtumissa, joihin kuuluvat joulumyyjäiset, seurakunnan johtamat kauneimmat joululaulut ja joulujuhla. Niistä saadut tuotot on ohjattu niin ikään suoraan lapsille.
Nykyinen vanhempaintoimikunta on siitäkin mainio, että se vaikuttaa myös laajemmin kylätoiminnassa.
– Jokainen meistä osallistuu niin, kuin resurssinsa sallivat. Aina joku pystyy ottamaan koppia toimintaehdotuksista, Ahonen sanoo.

Koululaisvuorot lähtivät tiistaina reiteilleen Elomaan koululta.

Kunta ei kilpailuta suurta määrää kerralla, ja reittejä on vähemmän kuin Mäntyharjussa.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Mäntyharjun kunnalla oli koulujen alkaessa paljon julkisuutta saaneita vaikeuksia koulukuljetusten järjestämisessä. Useimmat kilpailukohteet voittanut liikennöitsijä epäonnistui tehtävässään, ja nyt naapurikunta on joutunut turvautumaan väliaikaisiin sopimuksiin. Niillä ajetaan tammikuun loppuun saakka, kunnes uusittu kilpailutus tulee voimaan.
Pieleen mennyt liikenne käynnistyi kaiken lisäksi pahasti myöhässä, sillä alkuperäisestä kisasta Markkinaoikeuteen tehty valitus siirsi sopimusten vaihtumista vuodella.

Koulukyytien kilpailuttamisesta Hirvensalmella vastaava perusopetuksen rehtori Petteri Lahdelma kertoo, että samanlainen ongelmien vyyhti ei ole todennäköinen useammasta syystä.
– Pienessä kunnassa tilanne on toisenlainen. Meillä reittejä ei ole hirveän paljon, eikä kaikkia reittejä kilpailuteta yhtä aikaa, Lahdelma sanoo.
Suurissa kilpailutuksissa on Lahdelman mukaan hyvät ja huonot puolensa.
– Voi mennä kaikki pieleen kerralla, mutta voi myös saada huokeammalla. Sekä riski että hyöty voivat olla isompia.
Hirvensalmella koulukuljetuksissa on kolme suuntaa, ja kilpailutusta on tehty liikennesuunnittain. Hirvensalmella voidaan melko hyvin hyödyntää myös kuntien välillä kulkevia, ely-keskuksen vastuulle kuuluvia yleisiä linja-autovuoroja.
– Sen lisäksi takseilla ajetaan sitten kunnan kanssa sopimuksenvaraista koululiikennettä.

Tänä vuonna Hirvensalmen koulukyytejä ei ole kilpailutettu, sillä kaikkien reittien sopimukset ovat vielä voimassa. Edellisen kerran kilpailutettiin toissa vuonna kolme reittiä, joille tehtiin parin vuoden sopimukset.
– Lähes vuosittain jotain yksittäistä liikennettä kilpailutetaan, Lahdelma sanoo.
Kunnan tällä hetkellä käyttämät liikennöitsijät ovat Taksi Hannu Lepistö, Taksi Jarmo Hämäläinen ja Taksi Avikainen. Elyn kilpailuttamaa bussiliikennettä hoitaa pieksämäkeläinen Kantamatkat.

Reitit suunnitellaan touko–kesäkuussa jokaisen lukuvuoden oppilasmäärien tarpeiden mukaan. Päätyö tehdään virkavalmisteluna, mutta myös liikennöitsijöitä kuunnellaan.
– Säännöllisesti ennen kouluvuoden alkua pidetään palaveria liikennöitsijöiden kanssa. Siinä voi tulla ajatuksia ja ehdotuksia muutoksiksi suunnitelmiin. Täytyy kehua, että yhteistyö toimii hyvin.

Kustannusten kohoaminen on alkanut ilmetä myös talvirenkaiden hinnoissa, jotka ovat nousseet.

Kaikkia rengaskokoja ei nyt saa. Jotain kuitenkin löytyy aina, jos on valmis joustamaan merkistä.

VIRPI KONTINEN

Talvirenkaiden vaihtosesonki on pian käynnistymässä, ja sen yhteydessä myydään myös paljon uusia rengassarjoja. Manen Pajan autohuoltoyrittäjä Marko Manninen kertoo, että tällä hetkellä tiettyjä talvirengaskokoja on haasteellista hankkia.
– Niitä voi olla hankala saada, tai sitten niiden toimitusaika voi venyä.
Taustalla on Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama markkinahäiriö. Venäjällä on valmistettu paljon renkaita, ja nyt alalla joudutaan hakemaan vaihtoehtoja venäläisvalmisteisille tuotteille.
Kitkarenkaissa saatavuus on tällä hetkellä parempi kuin nastarenkaissa.
Syksyn talvirengassesongissa on myös Manen Pajalla tapahtunut muutos sen jälkeen, kun tarkkaan määritellystä talvitossujen käyttöönottopäivämäärästä luovuttiin. Nyt saa toimia kelin mukaan.
– Talvirenkaiden hankinta-aika on laajentunut. Silti edelleen kylmimmän kauden renkaat työllistävät pääasiallisesti syksyisin.

Kiviaineksen synnyttämät rengasrikot ja vaihtotarpeet taas työllistävät eniten heti sorateiden lanausten jälkeen.
Autohuollossa ja rengasmyynnissä talvirenkaisiin liittyvä ongelma on myös se vanha tuttu. Renkaiden alle saamiseen iskee kiire, kun talvi ensimmäisen kerran vihjaa itsestään. Ruuhkaa helpottaisi se, että renkaiden vaihtoon ajettaisiin etukäteen, ennen liukkautta.
– Varsinkin, jos auto on vähässä ajossa, se ratkaisu kannattaa, arvioi Manninen.
Sukkelimmat kitkarenkaiden laitattajat ovat jo onneksi olleetkin liikkeellä.

Enska tutkii haukkumaansa nuorta uroshirveä.

Hirvensalmella on ammuttu karhu läheltä Hevosporttia. Hirviä on kaatunut jo toistasataa.

VIRPI KONTINEN

Mäntyharjun–Hirvensalmen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Pilssari kertoo tämän syksyn hirvenmetsästyskauden käynnistyneen odotusten mukaisesti. Suomen poikkeukselliset taloudelliset olosuhteet eivät oikeastaan ole heijastuneet metsästämiseen.
– Saimme metsästysluvat hyväksytyksi anotun laisina. Nyt on ehditty kaataa toistasataa hirveä, ja se on tavoitellusta saalismäärästä lähes kolmannes. Lisäksi on niin sanottuja pankkilupia, joita luvanhakijat voivat kohdentaa mahdollisiin hirvikannan tihentymiin. Näin voidaan estää pahoja paikallisia hirvituhoja.
Tavoite on pitää talvikantana 2,5–3 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. Hirvistä pyritään metsästämään tasaveroisesti niin aikuisia yksilöitä kuin vasoja. Lisäksi naaras- ja uroskantaa verotetaan mahdollisimman tasapuolisesti.

Nykyään hirvenmetsästys alkaa aina lokakuun toisena lauantaina, eli nyt hirvijahdissa on ollut jo kaksi toimeliasta viikonloppua. Jahti on monesti käynyt metsästyskoirien avulla. Riistanhoitoyhdistyksen alueella onkin useimmissa seuroissa useita taidokkaita koiria apulaisina.
– Seuruejahdissa on tärkeää sosiaalinen puoli ja nuotio makkaran paistamisineen. Hetken kruunaavat nokipannukahvit, Pilssari tunnelmoi.
Paikallisen riistanhoitoalueen syysmetsästyksissä on jahdattu onnistuneesti myös peuroja, joiden luvallinen jahtikausi on pitempi kuin hirvien. Hirvensalmella saaliiksi saatiin myös karhu.
– Toissa perjantaina saimme kaadettua toisen lupakarhun Metonpesän Erän alueelta, läheltä Hevosporttia. Ensimmäinen lupa tuli käytetyksi entisen Ristiinan länsilaidalta jo elokuun lopulla. Molemmat olivat kookkaita yksinäisiä naaraita, toteaa Pilssari.

Kyltti Kilkintien varrella mainostaa klapisäkkejä.

Hyvä kysyntä on supistanut jo myyjien valikoimaa.

VIRPI KONTINEN

Polttopuuta on kysytty hirvensalmelaisilta puukauppiailta tavallista enemmän. Kallistunut sähkö on saanut monet hankkimaan ylimääräistä puuta talven varalle.
Mannisen perunatilalla on paljon vakioasiakkaita, mutta uusiakin kyselijöitä on nyt riittänyt.
– Sitäkin on nähty, että ostajat hankkivat isompia eriä kerrallaan ja ehkä kauempaakin. Lisäksi on löytynyt uusia mökkiläisasiakkaita, Juha Manninen sanoo.
Pientä kysynnän nousua on havaittu myös Ripatin Marjatilalla. Syyksi sieltä arvioidaan mullistunut maailmantilanne.

Tervalan tilan Sami Soikkeli kertoo, että polttopuiden kysyntä on pysynyt jo muutamana peräkkäisenä vuotena korkealla.
– Tähän mennessä vuoden 2022 kysyntä on ollut hieman rajallisempaa. Useimmat polttopuun ostajistani ovat vakioasiakkaita, vaikka uusiakin on mukaan tullut, hän arvioi.
Polttopuu on sesonkituote, jota Soikkelillakaan ei ole tarjolla ympäri vuoden. Ei-oota myydään noin puolet vuodesta.
– Tehtävien polttopuiden on ehdittävä kuivua ennen myyntiä.
Osa asiakkaista pitää polttopuiden hintoja kalliina. Ripatin Marjatilan näkemys on, että vaikka asiakkaita polttopuun hintojen nousu harmittaakin, he ymmärtävät korotuspaineet nykyisessä kustannuskehityksessä.
Hieman halvemmalla pääsee, jos tyytyy sekapuuhun, mutta sitä kaikki polttopuun tuottajat, kuten Manninen, eivät välttämättä myy.
– Kyllä meiltä sekapuutakin ajoittain menee. Myymme sen aina ilman kuoreltaan helposti mädäntyviä haapoja, Soikkeli kertoo.
Soikkeli myy tätä nykyä 50-senttistä leppähalkoa ja koivuista uunipuuta sekä 33-senttisiä koivuklapeja.

Hirvensalmen vetovoimatekijöitä ovat Anne Matilaisen mielestä luonto, Puula, sijainti ja ihmiset.

Anne Matilainen sijaistaa kunnanjohtajaa tilanteessa, jossa kunnan rooli muuttuu täysin.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Pitkäaikainen kunnanjohtaja Seppo Ruhanen on viisi ja puoli kuukautta ansaitulla lomalla, ja Hirvensalmen kuntaa johtaa sen ajan hallintojohtaja Anne Matilainen.
Hän on ollut kunnan palveluksessa vuodesta 2015. Ennen valintaa Hirvensalmen virkaan mikkeliläinen Matilainen oli ely-keskuksessa ympäristöasiantuntijana ja Mikkelin kaupungin ympäristöpäällikön sijaisena.
Hallintojohtajan työnkuvaan kuuluu monenlaista. Hallinnon ja henkilöstön lisäksi Matilainen vastaa vapaa-aikatoimesta ja kunnan vuokra-asunnoista. Kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa hän pitää pöytäkirjaa, ja sivistyslautakunnassa toimii esittelijänä.
– Se on aika laaja kokonaisuus. Pienessä kunnassa on näin. Tehtävä vaatii kokonaisuuden hallintaa.
Kunnanjohtajan sijaistamisen ajaksi osa tehtävistä on jaettu muualle kunnan organisaatiossa.

Viime vuosina on kunta-arjessa ehtinyt tapahtua paljon. Moniin muutoksin on liittynyt yhteistyö. Vuonna 2017 sote-palvelut menivät Essotelle. Kirjastotoimi ja kansalaisopisto hoidetaan Mikkelin kautta. Pienempien naapurikuntien kanssa tehdään monenlaista yhdessä.
Matilaista huolestuttaa Mikkelin tilanne, sillä se vaikuttaa myös muihin.
– On tärkeää, että Mikkeli voi hyvin, sillä silloin Hirvensalmikin voi hyvin. Toivottavasti Mikkeli voi jatkossa paremmin. Uskon että ongelmat saadaan ratkaistua.
Kuntahistorian suurin muutos on vasta tapahtumassa. 1.1.2023 sote ja pelastustoimi siirtyvät Hirvensalmen kunnalta pois, uudelle hyvinvointialue Eloisalle. Lasku on pehmeä, koska Hirvensalmella järjestelyjä on tehty jo aiemmin.
– Hässäkkä henkilöstön siirroista jäi pois, eikä meillä muutu paljon muuta kuin veroprosentti. Monessa muussa kunnassa on täysi myllerrys päällä.

Matilainen pitää kunnan tekemiä ratkaisuja kaukonäköisinä.
– Hirvensalmella on uusi terveysasema palvelemaan hyvinvointialuetta. Attendo-talo, päiväkoti ja terveysasema ovat tulleet parin vuoden sisällä. Kunnalla ei ole omia sote-kiinteistöjä, kun Heikinniemikin on purettu. Meillä on kauaskantoisesti nähty jo muutama vuosi sitten, mihin tämä on menossa.
Jatkossa kunnan ydintä ovat varhaiskasvatus, opetus, liikuntatoimi ja tekninen toimi. Ne ovat samalla alueita, jotka hyvin hoitamalla kunnat voivat houkutella uusia asukkaita.
– Kunnan rooli kirkastuu. Tarjoamme kuntalaisille hyviä palveluita niiltä osin kuin me niitä tuotamme, Matilainen tiivistää.

Lappu luukulla. Aten Marja on tuottanut kylmäpuristusmenetelmällä korkeatasoisia marjamehuja Uutelassa, jossa sillä oli myös tehtaanmyymälä ja kahvila. Atte Valkiaisen perustaman yrityksen taival päättyi syyskuun alussa konkurssiin.

Konkurssipesän hoitaja päättää, mitä yritykselle seuraavaksi tapahtuu.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Syyskuun alku toi ikäviä uutisia Hirvensalmelle: Uutelan yritysalueella vuosikymmenen toiminut Aten Marja haettiin konkurssiin.
Vuoden 2022 käänteet ovat olleet Aten Marjalle ja monelle muullekin yritykselle liikaa. Kustannukset nousivat, ja samaan aikaan kysyntä putosi. Kuluttajat menivät säästöliekille, ja keskusliikkeiden tilauksiin tuli pitkä tauko.
– Laadultaan paras mahdollinen aito marjamehu oli tällaisena aikana väärä tuote. Ymmärrän hyvin ostavia asiakkaita, että nyt tehdään valintoja, mitä ostetaan ja mitä jätetään ostamatta. Joudutaan tinkimään normaalista ostoskäyttäytymisestä, Atte Valkiainen sanoo.

Yrityksen liikevaihto oli viime vuosina 1,5 miljoonan euron paikkeilla. Mukaan mahtui myös tappiollisia vuosia, ja henkilökunta väheni kymmenestä kahdeksaan.
Suurin osa Aten Marjan tuotannosta myytiin suurille kaupan keskusliikkeille. Valkiainen arvioi nyt, että talouspohja olisi pitänyt aikanaan rakentaa kestävämmäksi.
– Ehkä meidän vahvuus ja heikkous oli siinä, että tärkeimmät asiakkaat olivat keskusliikkeitä. Toiminta oli terveemmällä pohjalla silloin, kun myimme suoraan kauppiaille.
Valkiaisen mukaan keskusliikkeiden peli koveni muutama vuosi sitten. Halpuuttamisilmiö merkitsi eurojen ja senttien nitistämistä tuottajien katteista. Alalle on tullut myös lisää kilpailua.
– Lyhyessä ajassa hävisi noin 600 000 euroa siitä liikevaihdosta, joka oli vielä vuosina 2016–2017. Myös Keskon toiminta muuttui, sillekin piti myydä vain keskusliikkeen kautta.

Vuodet Hirvensalmella ovat olleet hyviä, ja liiketila Uutelassa mainio niin laadultaan kuin sijainniltaan.
– On tehty viimeisen päälle hyvä kiinteistö, mutta se on toisaalta tuonut mukanaan korkean vuokratason. Pelkkä vuokra edellyttää sitä, että toimintaa pitää olla reilusti. Kiinteät kulut olivat liian suuret, Valkiainen laskee.

Eija Saintula harrastaa paljon ulkoilua. Mukana on usein Taika-koira. Kuva: Jarno Laatikainen

Mielenterveyden ongelmiin pitäisi Eija Saintulan mielestä reagoida nopeammin.
PETRI P. PENTIKÄINEN

Sosiaali- ja terveysala sekä pelastustoimi mullistuvat vuoden vaihteessa, kun niiden järjestäminen siirtyy kunnilta uudelle hyvinvointialueelle. Uudistuksesta on riittänyt puhetta, mutta huomio on keskittynyt sosiaalialalla työskentelevän Eija Saintulan mielestä pitkälti terveyspalveluihin. Saintula (sd.) on Hirvensalmen kunnanhallituksen 2.varapuheenjohtaja ja valtuutettu sekä uuden Etelä-Savon aluevaltuuston varajäsen.
–On paljon poliittisia päättäjiä, joilla ei ole kokemusta sosiaali- tai terveydenhuollosta. Esimerkiksi Essoten hallituksen kokouksissa ja aluevaltuuston seminaareissa olen halunnut nostaa sosiaalipalveluita ja niiden tärkeyttä keskusteluun, koska ne jäävät helposti terveyspalveluiden varjoon.

Parhaillaan Saintula työskentelee sosiaaliohjaajana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman pilotissa, jossa kehitetään sosiaalista kuntoutusta osaksi työikäisten sosiaalipalveluita. Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi.
Hankkeen kohderyhmässä ovat työikäiset monenlaista palvelua tarvitsevat, pitkäaikaissairaat ja –työttömät, yksinäiset ja syrjäytyneet.
– Eli asiakasryhmä, joka pitää kaikista vähiten ääntä itsestään, eikä vaadi paljon. Nyt halutaan varmistaa, että nämä palvelut olisivat tasavertaisia koko hyvinvointialueella. Ensi kuussa alkaa ensimmäiset Sosiaalisen kuntoutuksen pilottiryhmät, Saintula sanoo.