Saara Söderlund, Hannu Tanttu ja Terttu Korhonen istahtavat kerran viikossa kutsutaksin kyytiin.

Kirkolle mennään, vaikka ei olisi asiaakaan.

Torstaiaamuisin Hirvensalmella kaksi taksia lähtee keräilykierrokselle. Toinen autoista kiertää Ripatin ja toinen Mainiemen lenkin.
– Meillä on toiminut tällainen kunnan järjestämä kutsutaksipalvelu jo monta vuotta, kertoo taksiyrittäjä Heikki Honkanen.
Yrittäjän mukaan kutsutaksipalvelu on tärkeä kulkuyhteys keskustan ulkopuolella asuville ja samalla se lisää turvallisuuden tunnetta.

Kimppakyyti on asiakkaille myös sosiaalinen tapahtuma ja välillä auto on täynnä kyytiläisiä. Tällä kertaa autossa on neljä matkustajaa ja keskustelu käy vilkkaana siitäkin huolimatta, että toimittaja on hypännyt kyytiin.
– Tämä on kyllä erittäin kätevä liikkumistapa, mistä ei myöskään ole yhtään moitteen sanaa sanottavana, toteaa Hannu Tanttu, ja aloittaa kuljettajan kanssa keskustelun läheiselle hakkuualueelle istutetuista taimista ja niiden hitaasta kasvusta.
Terttu Korhosen ja Saara Söderlundin mielestä kutsutaksi tai ”kimppakyyti”, kuten he sitä kutsuvat, on ehdottoman tarpeellinen palvelu.

Tällä kertaa ahjo on kylmillään, mutta Kim Sundqvist kertoo että saa sen riittävän kuumaksi puolessa tunnissa.

Hirvensalmella asuu ihan oikea kyläseppä.

Kun Kim Sundqvist kolmisen vuotta sitten muutti Hirvensalmelle, oli selvää että hän perustaa tänne myös sepän pajan. Koko pienen ikänsä mies on mieltänyt itsensä käsityöläiseksi ja valmistanut kaikenlaista puusta, kivestä ja metallista.

– Jälkimäinen on materiaalina ollut aina se kiehtovin ja niin lähdin vuonna 1997 heti armeijan jälkeen Vihdin käsi- ja taideteolliseen oppilaitokseen ja valmistuin sieltä metalliartesaaniksi, kertoo Sundqvist.
– Sain erittäin monipuolista oppia. Valmistin koruja, tein taontatöitä, valutöitä ja tietenkin hitsaamista ja levysepän hommia.

Valikoimissa on ovenripoja, koruja, pannunalusia, porraskaiteita, kolmijalkoja, tuuliviirejä, kipinäpeltejä, takkavälineitä ja paljon muuta.
– Jonkin verran mökkiläisiltä alkaa tulla tilauksia tässä vaiheessa vuotta, mutta vielä ei ehkä kovin laajalti ole edes tiedossa, että kylällä asuu seppä.
Sundqvist toivottaakin kiinnostuneet tervetulleiksi tutustumaan Sampolan Takomoon. – Aina kannattaa kuitenkin ensin soittaa ja varmistaa että talon väkeä on paikalla, Sudqvist terottaa.

Käsien pesussa saippuaa käytetään runsaasti ja kädet tulee pestä huolellisesti joka puolelta. Hana on hyvä sulkea paperin avulla tai kämmenselällä. Kuva: Tiina Bolz

Jokainen taho tekee kaikkensa viruksen haittojen minimoimiseksi.

Hirvensalmen kunnanjohtaja Seppo Ruhanen kertoo, että kunnassa on tehty ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiksi jo ennen maanantaista maan hallituksen ulostuloa.
– Päätavoitteitamme ovat, etteivät henkilökunta ja asiakkaat sairastu eivätkä kuntalaiset levitä virusta.
– Tärkeää on, että mahdollisimman moni kuntalainen säästyy tartunnalta ja tartuntariskiltä, Ruhanen kiteyttää.

Hirvensalmen kunta on tehnyt jo ennaltaehkäisevästi paljon asioita, joita hallitus listasi maanantain tiedotustilaisuudessa. Ruhanen toteaa, että kuntalaiset voivat omalta osaltaan ennaltaehkäistä viruksen leviämistä.
– Pyritään kantamaan oma kortemme kekoon, jotta terveydenhuolto ei tukkeutuisi. Väestömme on ikääntynyttä, joten kannattaa itse miettiä altistaako läheisiään tai vaikka naapureitaan tartunnalle.

Ruhanen kertoo myös Hirvensalmen kunnan odottavan valtioneuvoston päätöstä valmiuslain mahdollisesta käyttöönotosta. Tämä päätös tapahtui lehden painamisen jälkeen.
– Tässä on paljon yksityiskohtia, jotka osaltaan ratkeavat huomenna (keskiviikkona), joten mekin olemme odottavalla kannalla, Ruhanen toteaa.

Hirvensalmen kirkossa ei tänä karkausvuonna vihitty pariskuntia.

Helmikuussa oli useita helposti muistettavia hääpäiviä.

Hirvensalmen kirkossa ei vihitty pareja vuoden 2020 karkauspäivänä.
– Olemme vihkineet tänä vuonna jo kaksi hirvensalmelaisparia avioon. Minusta se on aika hyvin näin alkuvuodeksi, Hirvensalmen seurakunnan kirkkoherra Jukka-Pekka Sepperi iloitsee.

Hirvensalmella vihitään paljon ulkopaikkakuntalaisia. Sepperi arvioi heitä olevan enemmän kuin paikallisia.
– Kirkkomme on kaunis ja keskeisellä paikalla Etelä-Savossa, joten tänne on helppo tulla. Tässä lähistöllä on myös paljon hienoja juhlapaikkoja.

Paikallinen elintarvikesektori vahvistuu. Kissakoskelle sijoittuva Hirvensalmen Kala Oy voi tehdä liiketoiminnallaan historiallisesta tehdasmiljööstä merkittävän järvikalan tuotantokeskuksen.

Järvikalan alkukäsittelyyn erikoistunut Hirvensalmen Kala Oy:n toiminta alkaa aikaisintaan vapusta.

Joulukuussa Hirvensalmelainen uutisoi Kissakosken tehdaskiinteistön heräävän eloon toden teolla Hirvensalmen Kala Oy:n myötä. Kunnanhallitus hyväksyi maanantaisessa kokouksessaan kunnan ja yrityksen välisen vuokrasopimuksen. Vuokrasopimuksessa on mainittu toiminnan käynnistyvän aikaisintaan toukokuun alusta, mutta todennäköistä on, että startti viivästyy remonttitöiden vuoksi jonkin matkaa kevätkesän puolelle.

Hanke on edullinen kummallekin osapuolelle, sillä 300 000 euron arvoisesta saneeraus- ja kalustoinvestoinnista peräti 80 % tulee Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen hankintaohjelmasta. Kunnanjohtaja Seppo Ruhasen mukaan ajankohta on erityisen hyvä, sillä Kissakoskella olisi ollut saneeraustarvetta muutenkin.
– Ja mikä parasta, tiloihin tulee ympärivuotisesti työllistävä toimija Hirvensalmen Kala Oy:n myötä. Lisäksi yritys kerää järvikalaa isolla toimintasäteellä, Ruhanen iloitsee.

– Tämän pitkän pöydän äärellä tehdään hälytyskeikoille voileipiä liukuhihnatyönä, Kati Saltiola ja Taru Ukkonen kertovat.

Jo yli 40 vuotta toiminut yhdistys tekee arvokasta työtä.

Hirvensalmen Palokuntanaiset ry:ssä on tällä h

Hirvensalmen palokuntanaisten toimintaan kuuluu monenlaista. Pääasiallinen työ on tukea VPK:n toimintaa esimerkiksi hälytysmuonituksen järjestämisessä. Kaikkiin tehtäviin osallistuminen tapahtuu pelastusviranomaisten pyynnöstä.
– Hälytysmuonitusta järjestetään jos kyseessä on pitkäkestoinen toiminta eli esimerkiksi tulipalon sammutus ja siihen liittyvät jälkisammutukset, hälytysmuonitusvastaava Taru Ukkonen kertoo.
etkellä aktiivisia jäseniä kahdeksan ja kymmenkunta kannattajajäsentä.

Viime torstaina Suonteesta nousi jo nuotalla muikkua. Kuva: Miska Pusa

Kalaan pääsee kunnolla vasta nyt, mutta jäällä pitää olla edelleen varovainen.

Kalastaja Mika Liukkonen kertoo että tammikuu on kohdellut ammattikalastajaa sekä hyvin että huonosti.
– Kelien takia en ole oikein päässyt viemään pyydyksiä järveen. Kun ennen talvikalastus on alkanut toden teolla tammikuun alussa, niin tänä vuonna aloitin sen vasta tammikuun loppupuolella.
Liukkonen kertoo pitkän rospuuton mahdollistaneen ensimmäisen loman vuosikausiin.

Vaikka edelleenkään ei ole pääsyä kaikille kalapaikoille, niin tammikuun lopulla on pariin otteeseen päästy jo vetämään nuottaa.
Liukkonen seuraa säätiedotuksia päivittäin ja uskoo tilanteen paranevan pian.

Pekka Jokela Kala Puula Oy:stä kertoo, ettei talviverkkoja ole vielä saatu ensinkään järveen.
– Me kuitenkin olemme täällä keskellä Puulaa, Puukonsaaressa, eikä selille ole mitään asiaa millään vehkeellä, sen verran surkea talvi on ollut. Viime viikolla selille tuli vähän jäätä, mutta jos sinne menee nyt, menee henkensä kaupalla.

Kerttu ja Pia Komppa edustivat runsaasti uteliaita messuvieraita paikalle keränneillä häämessulla Pitopalvelu Pitoaittaa.

Kauppakeskus Stella pullisteli juhlamielistä väkeä.

Pitopalvelu Pitoaitan yrittäjä Pia Komppa oli yhtenä näytteilleasettajana Kauppakeskus Stellan Häämessuilla Mikkelissä tammikuun lopulla.
– Yksipäiväisillä messuilla oli todella paljon väkeä liikkeellä. Päivä kului mukavasti ihmisten kanssa rupatellen ja kontakteja luoden, Komppa kertoo.

Pitoaitan esittelypöydän ääressä piipahti sekä vanhoja tuttuja että aivan uusia tuttavuuksia täyttämässä arvontalomakkeen ja kyselemässä palveluista.
– Muutama totesi että ai, tällainenkin pitopalvelu on olemassa, mutta jäi sitten myös kyselemään kiinnostuneena palveluistamme. Messut poikivat tänäkin vuonna todella kivasti varauksia tulevan kesän juhliin, Komppa iloitsee.

Santtu Koistinen osallistuu ensimmäistä kertaa SM-Vaakuna-Ralliin tulevana viikonloppuna. Kuvat: Jari Tuohimaa

Santtu Koistinen starttaa SM Vaakuna-Rallissa.

Viime kesänä Santtu Koistinen teki sosiaaliseen mediaan päivityksen, jossa hän ilmoitti osallistuvansa vuoden 2020 SM Vaakuna-Ralliin.
– Täytän kesällä 40 vuotta ja firma 15 vuotta. Tuli puhetta että juhlavuoden kunniaksi pitää tempaista. Niinpä lupasin osallistua Vaakuna-Ralliin ja tulevana viikonloppuna lunastan lupauksen, kertoo Santtu.

Santtu Koistinen osallistuu SM Vaakuna-Ralliin MHJ Racing Teamin nimissä. Vaakuna Rallissa ajetaan kauden ensimmäinen Juniori SM-osakilpailu.
– Osallistumme Suomen juniorimestaruussarjan osakilpailuun. Se on eräänlainen matalan kynnyksen sarja, johon ei tarvitse erikseen ilmoittautua, ja jos pärjää, saa SM-pisteitä.
– Halutessaan voi osallistua muihinkin juniorisarjan osakilpailuihin.

Matkamessuilla kävijöitä riitti enemmän kuin aikaisempina vuosina. Kuvat: Heikki Isokääntä

Luontokohteet ja vaellusreitit kysyttyjä.

Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma Matkamessut järjestettiin viime viikonlopulla Helsingin Messukeskuksessa. Kolmipäiväisillä messuilla esittäytyi lähes 1000 matkanjärjestäjää, matkakohdetta sekä matkailualan yritystä yli 80 maasta.

Hirvensalmi oli messuilla edustettuna Lake Saimaa -osastolla yhdessä Imatran-, Lappeenrannan-, Savonlinnan-, Mikkelin- ja Varkauden seutujen kanssa.
– Olimme erittäin ottavalla paikalla isolla, Saimaa-henkisellä yhteisosastolla, jolla vieraili todella paljon sekä tuttuja mökkiläisiä että ihan uusia tuttavuuksia, elinkeinoasiamies Heikki Isokääntä kertoo.

Messuosastolla oli jaossa esitteitä sekä Hirvensalmi -kasseja, jotka Isokäännän mukaan ”vietiin käsistä”. Myös vasta ilmestynyt Hirvensalmi 2020 -matkailulehti lähti usean messukävijän mukaan. Lehdessä esiteltävät luonto- ja matkakohteet, tapahtumakalenteri sekä Hirvensalmesta kertovat artikkelit olivat haluttua luettavaa.
Hirvensalmi 2020 -julkaisu jaetaan Hirvensalmella joka kotiin helmikuun lopulla.