Janne Ropponen asuu perheineen Hirvensalmella ja kertoo viihtyvänsä paremmin kuin hyvin. – Tämä on ihanan rauhallinen paikka, jossa luonto on lähellä ja ihmiset mukavia, Ropponen sanoo.

Janne Ropponen lensi seitsemän vuoden ajan apua kriisialueille.

Kauppatieteen tohtori ja liikennelentäjä Janne Ropponen loi uraa IT-alalla, kunnes kutsumus vei hänet lähetyslentäjäksi Ugandaan ja Mongoliaan.

Ropponen lähti ensimmäiseen tehtäväänsä Ugandaan vuonna 1998. Perhe muutti perässä seuraavan vuoden keväällä. Nyt Ropposen tarina on kirjoitettu kirjaksi, joka kertoo miehen seikkailuista neljällä eri mantereella.
– Moni on vuosien varrella kehottanut minua kirjoittamaan kokemuksistani ja elämästäni lähetyslentäjänä. Kirjailija Paavo Ruuskanen otti alkuvuodesta asiasta kopin ja kirja ilmestyi lokakuun lopulla.
– Sitä voisi luonnehtia tähänastiseksi elämänkerrakseni. Mitä tästä eteenpäin, jään mielenkiinnolla odottamaan.

Tulevana sunnuntaina kirkonmenojen jälkeen Ropponen pitää Hirvensalmen seurakuntatalolla kaikille avoimen kirjan julkistamistilaisuuden. Tilaisuudessa kuullaan otteita Ropposen elämästä ja urasta lähetyslentäjänä.

Esko Komppa ja Ritva-Liisa Ylä-Jarkko ovat käyneet Eläkeliiton järjestämillä ja Tapani Krakaun vetämillä ATK-tunneilla ahkerasti. – Tunneilla on yleensä jokin teema, mutta oppilaiden kysymyksiin vastataan kyllä, vaikka ne olisivat teemasta poikkeavia, sanoo Krakau.

Erilaisia tietokonekursseja järjestetään myös Hirvensalmella.

Etelä-Savon Eläkeliiton piirin kotisivuvastaava, ohjelmistokouluttaja Tapani Krakau on pitkin syksyä käynyt antamassa ATK-opetusta Eläkeliiton järjestämällä kurssilla Hirvensalmella.
– Vaikka nykykoneet ovatkin helppoja käyttää, voi joskus vastaan tulla hämmentäviä tilanteita, sanoo Tapani Krakau.
Krakau on opettanut tietotekniikkaa Mäntyharjun kansalaisopistossa 20 vuotta ja toiminut ATK-opettajana myös peruskouluissa ja lukioissa. Hän on myös kouluttanut Eläkeliiton Etelä-Savon piirin eri yhdistysten kotisivuvastaavia.

Myös kirjastolla järjestetään tietotunteja

Kirjastonhoitaja Petri Suovalkama Mikkelin pääkirjastosta kiertää pitämässä tietotunteja sivukirjastoissa.
– Tunneilla on toki teemat, mutta aina voi tulla juuri sen oman kysymyksen kanssa apua pyytämään. Kaikki ovat tervetulleita mukaan, ikään katsomatta, sanoo Suovalkama.
– Oma laite on hyvä ottaa mukaan, oli se sitten kannettava, tabletti tai älypuhelin.

Hirvensalmen kunnan investoinnit näkyvät voimakkaasti myös julkikuvassa. Entiset postin tilat saneerataan kunnantalon ja tulevien palvelutalon sekä päiväkodin läheisyydestä hyvinvointikeskuksen tarpeisiin sopiviksi. Hyvinvointikeskuksen tilat kunta vuokraa edelleen Essotelle.

Kunnan taloussuunnitelman kolmivuotiskaudella satsataan rakennuksiin ja kunnallistekniikkaan. Työllisyyttä hoidetaan kahdella keinolla ja lapsiperheiden kotihoidonlisän maksaminen alkaa vuoden alusta.

”Kuntatalous heikkeni vuonna 2018 ja kuluvasta vuodesta on tulossa vieläkin heikompi. Valtiovarainministeriön mukaan vuodesta 2019 on tulossa kaikkien aikojen heikoin kuntataloudessa”. Edelliset lauseet löytyvät Hirvensalmen kunnan vuosia 2020-2023 koskevasta taloussuunnitelmasta.
Samaa menoa on luvassa myös lähivuosina, mikäli oleellisia muutoksia toimintaympäristössä ei tapahdu. Laskennallisia veronkorotuspaineita on ensi vuonna lupa odottaa jopa 270 kunnassa.

Syyt heikkenevään kuntatalouteen löytyvät kuntien voimakkaasti kasvaneista sote-menoista ja hupenevista valtionosuuksista. Hirvensalmi kuuluu valtionosuuksien kohdalla maakunnan heikoimpaan kastiin, sillä vähemmän asukaskohtaisia valtionosuuksia saivat vain Joroinen ja Mäntyharju.
– Siihen meidän pärjäämisemme ei perustu, kunnanjohtaja Seppo Ruhanen taustoittaa.
Silti Hirvensalmi on kuulunut maakunnan maltillisimpiin verottajiin jo vuosien ajan. Keskeiset veroprosentit (tulo- ja kiinteistövero) pysyvät ensi vuonna samoina. Vuodesta 2021 eteenpäin Ruhanen ei halua ennustaa tulevaisuutta, kun isot perusasiat ovat yhä sumun peitossa.

Kunnanjohtaja Seppo Ruhanen vakuuttaa Hirvensalmen taseen kestävän laihatkin vuodet. – Veroja ei tarvitse nyt korottaa, mutta jos tämä kehitys jatkuu, se on väistämätöntä.

Hirvensalmen maltillinen kuntataloudenpito on osoittautumassa elintärkeäksi.

Viime aikoina ei ole voinut välttyä uutisilta, joissa on kerrottu kuntien nostavan yksi toisensa jälkeen verotusastettaan. Mikkelissä on kaavailtu peräti 1,5 prosenttiyksikön suuruista tuloveron nostoa. Iloinen poikkeuskin löytyy, sillä Puumala aikoo laskea tuloveroa. Hirvensalmi kuuluu 20 prosentin kuntaverolla edelleen maakunnan alhaisimpien verottajien kerhoon.

– Yhdistyksemme jäsenet toimivat vapaaehtoispohjalta myös vanhusten apuna kuljettaen heitä esimerkiksi lääkäriin, asioille tai vaikka ulkoilukaverina, kertoo yhdistyksen sihteeri Maija Kekkonen.

Eläkeliiton Hirvensalmen yhdistyksessä urheillaan, matkustetaan ja tehdään vapaaehtoistyötä.

Eläkeliiton Hirvensalmen yhdistystä ei ainakaan voi moittia passiivisuudesta. Yhdistys järjestää ympäri vuoden jäsenilleen niin paljon aktiviteetteja että vastaavaa esimerkkiä saa hakemalla hakea. Tarjolla on liikuntaa tuolijumpasta sulkapalloon ja karaoketansseihin. Ohjelmassa on säännöllisesti myös yhteislaulutilaisuuksia, keskustelukerhoja, pelipäiviä ja Eläkeliitto tuo Hirvensalmelle vierailevia luennoitsijoita kertomaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Kaiken kukkuraksi vietetään perinteisesti äitien- ja isänpäivän rääppiäisiä sekä vietetään laskiaisriehaa.

Kuvassa Häkkilän tilan väkeä kaamospuvuissaan sekä Hirvensalmen maa- ja kotitalousseuran kunniakirjoilla palkitut Hillevi Mäkinen, Outi Kiesilä, Pirjo Kyckling, Sirpa Ripatti, Helena Ripatti ja Leena Ripatti.

Kolme neljästä osallistujasta hävitti vieraslajeja ja yksi purki ränsistyneen talon.
Hirvensalmen maa- ja kotitalousseura kannusti hirvensalmelaisia tekemään maisematekoja ja osallistumaan kilpailuun kesän 2019 aikana. Seura halusi kannustaa kuntalaisia tai vapaa-ajan asukkaita kiinnittämään huomiota ympäristöönsä niin, että siellä tehtäisiin parannuksia esimerkiksi rakennusten tai rakennelmien ulkonäön parantamisen tai ränsistyneiden rakennelmien poistamisen suhteen, vieraslajien kitkentää ja poistoa tai pellon reunojen raivausta esimerkiksi vanhoista paaleista.

Topi Palo, Kimmo Hotanen ja Milla Pietiläinen tutkimassa sähkökytkentöjä alkuerän viimeisellä rastilla. Lamppu syttyi ja joukkue otti kolmannen sijan.

Hirvensalmelaiskolmikko taisteli finaaliin.

Etelä-Savon ammattiopisto Esedu järjesti viime viikon torstaina Taitaja9-kilpailun, johon osallistui noin 30 joukkuetta Mikkelin, Juvan, Mäntyharjun, Pertunmaan, Ristiinan, Puumalan, Anttolan ja Hirvensalmen yläkouluista. Yhteensä lähes 100 yläkoululaista otti joukkueina toisistaan mittaa viidessä eri alakohtaisessa tehtävässä.

Ei vaikuta Heikinniemen vanhuspalveluihin. Hirvensalmella ei ole hyvinvointikeskuksen osastopaikkoja lainkaan. Essoten alueella perusterveydenhuollon vuodepaikat ovat Mäntyharjulla, Juvalla, Kangasniemellä ja Mikkelissä.

Essoten tilaaman konsulttityön tulokset tarkoittaisivat myös vuodeosastohoidon keskittämistä.
Viime lehdessä Hirvensalmelainen uutisoi Essoten tilaaman konsulttityön sisällöstä, jonka mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä olisi ajamassa alas Hirvensalmen hyvinvointikeskusta jo ensi vuonna. Uutisoinnin jälkeen konsulttiraportin sisältö oli laajalti esillä alueen lehdistössä.
Säästöjä haetaan hyvinvointikeskusverkoston ohella perusterveydenhuollon vuodeosastopaikoista. Suosituslistalla on yhden osaston lakkauttaminen ja palvelujen keskittäminen lähivuosina Mikkelin keskussairaalaan.

Lähes viisi vuotta asiakkaita Hirvensalmella palvellut M-Market Tapiontupa sulkee ovensa lokakuun loppuun mennessä.

Liiketoiminnalle ei löytynyt jatkajaa.

Asiakkaita vuodesta 2015 palvelleen M-Marketin liiketoiminta on ollut myynnissä jonkin aikaa. Ostajaa ei kuitenkaan ole löytynyt, joten kaupan ovet sulkeutuvat pian lopullisesti. M-kauppiaan Jari Hämäläisen mukaan liiketoiminta ei ole ollut kannattavaa.
Hirvensalmelta lähtöisin oleva Hämäläinen tuli kuntaan kauppiaaksi ajatuksissaan eläkevirka.

Kerholaiset odottivat kiltisti lähtölupaa. Radalla oli kolme eri varikkopaikkaa, joissa piti suorittaa annetut tehtävät. Risto Liukkonen (vas.) ja Reijo Itkonen tarkistavat vielä penkkien etäisyyden ja turvavyöt ennen lähtöä.

Kerhon kaikki ryhmät ovat täynnä.

Haukarting aloitti lasten ja nuorten karting-kerhon viime vuonna samoihin aikoihin kun halli avattiin yleisön käyttöön.
– Kausi syksystä kevääseen. Kesä pidetään taukoa ja sen jälkeen alkavat uudet ryhmät, kertoo Kari Liimatainen.
Tällä hetkellä kerhossa on kuusi ryhmää, jotka on jaettu kahteen osaan niin että kolme ryhmää käy joka toinen keskiviikko ajamassa tunnin per ryhmä. Yhteen ryhmään mahtuu 6-8 kerholaista.