Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Esko Kekkonen (kesk.) esitteli puhujapöntöstä viime vuoden tarkastuskertomusta.
Kunnanvaltuusto käsitteli hyvää viime vuotta.
PETRI P. PENTIKÄINEN
Hirvensalmen kunta on hyvässä kunnossa, mutta vaikeampaan tulevaisuuteen pitää ehkä varautua. Tällaisia johtopäätöksiä tehtiin maanantaina kunnanvaltuustossa, jossa käsiteltiin viime vuoden tilinpäätöstä ja tarkastuslautakunnan arviointikertomusta.
Lautakunnan puheenjohtaja Esko Kekkonen (kesk.) listasi toimialoittain hyviä asioita. Kunnan tavoitteet yritteliäänä ja vapaa-ajan asukkaita houkuttelevana paikkana ovat toteutuneet. Kunnan nimissä ei ole lainoja, ja vuosikate asukasta kohti oli viime vuonna 314 euroa.
Sivistystoimi sai kiitosta siitä, että kunnianhimoinen tavoite jokaisen peruskoulun päättäneen jatko-opintokelpoisuudesta on saavutettu. Tekninen toimi on vetänyt kirkonkylän ranta-alueen ideointia onnistuneesti. Henkilöstön sairauspoissaolot ovat hieman kasvaneet, ja tarkastuslautakunta suosittaakin säännöllisen työtyytyväisyyskyselyn tekemistä.
Tulevaisuuden huoleksi Kekkonen mainitsi asukasluvun pienenemisen. Viime vuoden viimeisenä päivänä hirvensalmelaisia oli 2094, mikä on 37 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Keskustelussa Ari Kämppi (sd.) toivoi, että kunta investoisi enemmän. Pirkko Luntta (kok.) iloitsi kunnan pärjäämisestä haasteellisena vuonna 2022 ja kiitti virkamiehiä ja luottamushenkilöitä.
Hirvensalmen lukemat päihdeongelmatilastoissa eivät tällä hetkellä ole hyviä, ja kunnan alueella on todettu myös huumeongelmia. Saara Liukkonen (kok.) nosti esiin, että kouluissa tarvitaan työtä asian parissa, ja perusopetuksen rehtori Petteri Lahdelma kertoi, että sellaista myös tehdään.
Hiuspalvelu Harmonian Marjo Rautiainen esittelee värikansion muodikkaita vaihtoehtoja.
Jonkin verran erottaudutaan hiusten värillä ja suoruusasteella.
VIRPI KONTINEN
Trendikkyydestä kiinnostuneet parturi-kampaamojen asiakkaat saivat toukokuisista Euroviisuista uutta pontta. Suomen edustajan, Käärijän, tummanpuhuvat pottahiukset saivat suuren suosion. Miten tuo innostus ilmeni Hirvensalmella?
– Ainakaan minulta ei ole tilattu vielä yhtään Käärijä-mallia, vaikka joillekin asiakkailleni sitä ehdotinkin, hirvensalmelaisen parturi-kampaamo Soilen yrittäjä Soile Lundberg naurahtaa.
Valtaosa hänen asiakaskunnastaan on jo iäkkäämpää kaartia, jolle mieluisimpia ovat hiusten perusmallit. Sama tilanne on Hiuspalvelu Harmonian Marjo Rautiaisella.
Naisten, miesten ja lasten sekä nuorten hiustrendit kulkevat edelleenkin yleensä aika lailla erikseen. Keväällä 2023 naisten hiuksissa näkyy kaksi nousevaa ilmiötä.
– Permanentit ovat tulleet takaisin muotiin, ja niitä ottavat aiempaa nuoremmatkin asiakkaat. Lisäksi kysyntää on enimmäkseen vaaleista tai muista luonnonläheisistä raidoista sekä yleensäkin vaaleista sävyistä, Lundberg kertoo.
Myös Rautiainen on havainnut, että raitoja halutaan. Ne ovat käteviä esimerkiksi hiusten harmaantumista tasoittamaan.
Selvä enemmistö teini-ikäisistä hirvensalmelaistytöistä taas suosii keskijakausta ja suoraa tukkaa.
– Värivalinnoilla kyllä jonkin verran erotutaan, Lundberg tarkentaa.
Värikylläisempään vaihtoehtoon, smurffinsiniseen, on tosin innostunut hänen oma tyttärensä.
Pienten tyttöjen laittautuminen on Hirvensalmella puolestaan perinteistä. Tytöt haluavat pitkät hiukset ja niihin koristeita.
Enemmistöllä Lundbergin miesasiakkaista hiusmalliksi valikoituu lyhyt kuontalo. Sitä on helppo käsitellä ja pitää.
– Suosiossa ovat luonnolliset mallit ja värit. Jonkin verran tilataan esimerkiksi jenkkisiiliä, tuumailee puolestaan Rautiainen.
Hyvänä kehityssuuntana hän pitää sitä, että jotkut Hirvensalmen miehistä ovat alkaneet siistityttämään myös partojaan.
Mukava suuntaus hirvensalmelaispojilla on, että kaikki heistä eivät halua matkia toisia. Hiuksissa näkyy niin lyhyttä, pitkää kuin keskipitkää tukkaa.
Lapset näyttivät robottitanssin mallia.
Ohjelmassa oli myös liikuttava yllätys.
VIRPI KONTINEN
Etelä-Savon Liikunnan Tanssin taikaa ja tasapainoa tunteella -hanke rantautui Hirvensalmen Seuratalolle toissa tiistaina viidettä kertaa tänä keväänä. Ohjelmassa mainittua reipasta tuolitanssia varten talolle saapui esimerkiksi Aino Remes, mutta monet jatkoivat tuolitanssiin Mikkelin seudun Muisti ry:n hankesuunnittelija Riitta Halosen luennoltakin.
– On kiva tulla kuntoilemaan. Tanssiminen on vaihtelua, ja musiikista saa huvia ja hyötyä, Remes pohti.
Tanssihankkeen projektipäällikkö ja tanssinopettaja Mari Kurtti oli järjestänyt seniori-ikäisille osallistujille yllätyksen matalan kynnyksen tapahtumaansa. Seuratalon tuolitanssin alkuun piipersi neljä 5–6-vuotiasta vuoropäiväkoti Ompun lasta ohjaajineen. Omppulaiset olivat harjoitelleet lastentanssiosuuksiaan aikaisemmin ja ottivat tanssilattian tilansa haltuunsa varmaotteisesti ja innolla. Ideana oli jakaa lasten ja senioreiden tanssin ilo.
– Hankkeessani tavoitteena on saattaa sukupolvia yhteen ja luoda antoisia kohtaamisia, Kurtti kertoi.
Lahnaniemen koululaiset nauttivat Erä-Pekkolan tehtävärasteista
Tärkeintä oli yhdessäolo ja linnunpöntön rakentaminen.
VIRPI KONTINEN
Sää kääntyi aurinkoisemmaksi, kun Lahnaniemen koulun väki viime perjantaina siirtyi opiskelemaan asioita Erä-Pekkolaan, Lahnaniemen Erä ry:n tiloihin.
– Joka vuosi olemme tehneet jotakin yhdessä koulun kanssa. Nyt järjestimme muutaman tunnin mittaisen, Metsästäjäliiton ideoiman MiniMetsoleirin, kertoi seuran puheenjohtaja Jukka Kortelainen, joka ohjeisti tapahtuman kulkua.
Hallituissa suunnitelmissa olivat niin apuvälineet kuin oppilaiden kotaruokailujen aikataulut.
Tämän MiniMetsoleirin kärki oli linnuista huolehtimisessa. Eräseuran miesten iskuryhmä auttoi jokaista Lahnaniemen koululaista rakentamaan oman linnunpönttönsä, jonka sai kotiin viemisekseen.
– Tämä oli isoin juttu ohjelmassa, tuumi Lahnaniemen koulun rehtori Klaus Karjalainen.
Millaisia linnunpönttöjä nuoret, kuten niitä jo aiemminkin tehnyt Iida, tekivät?
– Teimme nyt yhtä mallia, joka sopii esimerkiksi tiaisten ja sieppojen pesintään, vastasi eräseuralainen Markku Puhakainen.
Kätevästi puhdistettavassa mallissa oli reunasta liu’utettava puuosa, jonka avulla vanhaan poistettavaan ainekseen pääsi käsiksi.
– Paras sijoituskorkeus on noin puolessatoista metrissä. Hyvä kiinnitysmateriaali on kuitunaru, jutteli toinen eräilijä, Herman Marttinen.
Erän järjestämä oli myös varastoon nuorille varta vasten kehitelty pussinheittopiste. Siinä kaltevaan, takaosastaan korkeampaan puulevyyn oli tehty hernepussin mentävä aukko. Liukasta puupintaa myöten kukin heittäjä vuorollaan yritti tehdä pussituksen. Iloa lisäsi rivakka vuorojen vaihtuminen. Pussipisteellä toisiaan kannustivat muun muassa Amalia, Arttu ja Kiia.
Yhdeksäsluokkalaiset Jimi Pöysti ja Otto Ukkonen kävivät Yhdessä-kurssilla Puulan Manuellissa.
Elomaan koulun väki kiittää muun muassa Puulan Manuellia toimivasta yhteistyöstä.
VIRPI KONTINEN
Elomaan koulun yhdeksäsluokkalaisten arjessa tärkeintä nyt on päättöluokan vaatimusten loppuun vieminen. Osa sitä on kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille tarjottaviin valinnaisainekursseihin lukeutuva Yhdessä. Tänä keväänä toista vuotta toteutettavalle opintokokonaisuudelle on löytynyt halukkaita oppilaita vapaaehtoisesti, ja kurssi on tullut osallistujista täyteen nopeasti.
– Tarjoamme kaksi tuntia viikossa valinnaista, kiinnostavaa tekemistä yli oppiainerajojen ja arvosanapaineitta. Oppilaita kuunnellaan, ja he saavat tästä työkokemusta, opinto-ohjaaja Terhi Venemies kertoo.
Olennaista taito- ja taideaineiden opetussuunnitelman huomioivalla kurssilla on myös tahto tehdä hyvää yhteisvoimin niin, että sekä auttava että autettava osapuoli hyötyvät. Oppilaat ovat lähteneet toteutuksiin rohkeasti.
Toissa perjantai-iltapäivänä, yhdeksäsluokkalaisten Yhdessä-kurssin viimeisenä päivänä Puulan Manuellin auttamishankkeessa ahersivat Otto Ukkonen ja Jimi Pöysti. Heistä Otolla on enemmän sidosta käsityöharrastuksiin, koska hän fiksailee mielellään mopoaan. Toki kumpikin on käynyt aiempina kouluvuosina myös teknisen työn ja tekstiilityön opetuksessa.
– On kivaa päästä tekemään jotain järkevää, pojat pohtivat.
Rakennustarkastaja Petri Luukkonen ja tekninen johtaja Asko Viljanen toteuttavat käytännössä sitä, millaista Hirvensalmea on päätetty rakentaa.
Hirvensalmi sai maankäytön palkinnon, ja sen kävi pokkaamassa kaiken takana oleva kahden miehen organisaatio.
PETRI P. PENTIKÄINEN
Hirvensalmen kunta on tällä hetkellä Etelä-Savon maankäytön kiertopalkinnon haltija. Tunnustuksen kävivät alkukeväästä ottamassa vastaan tekninen johtaja Asko Viljanen ja rakennustarkastaja Petri Luukkonen.
Ainakaan Hirvensalmen kaavoitusta ja rakennusvalvontaa ei rasita raskas rakenne, sillä palkinnon noutaneet olivat käytännössä koko organisaatio.
– Kun vertaa jonkin ison kaupungin kaavoitusorganisaatioon, meillä on pieni porukka, joka pyörittää kaikkia asioita. Pienessä kunnassa ihmiset tuntevat toisensa, tekninen johtaja Asko Viljanen sanoo.
Rakennuslautakunta tekee linjaukset, Viljanen vastaa kaavoituksesta ja Luukkonen rakennusvalvonnasta. Kaavoituksessa käytetään paljon konsulttiapua, ja rakennustarkastaja Luukkonen pidetään ajan tasalla.
– Rakennusvalvonnan on hyvä olla mukana osana kaavoitusprosessia. Silloin tiedetään, mitä kaavoittaja haluaa, Viljanen huomauttaa.
Hän sanoo, että kunnan kaavoituksessa on tehty vuosien mittaan määrätietoista työtä.
– Meillä on rantayleiskaava, keskustaa on kehitetty ja kunnan hallintokortteli on aika hieno saavutus.
Mitä sitten rakennusvalvonnan hyvä asiakaspalvelu tarkoittaa?
– Se on sitä, että asiat tehdään määrätyssä ajassa ja asiallisesti. Etsitään keinot rakentamisen mahdollistamiseen, lain reunaehdot on tietenkin otettava huomioon, rakennustarkastaja Petri Luukkonen sanoo.
Puolen vuoden lomailu toi Seppo Ruhaselle uusia ajatuksia niin omaan elämään kuin töihin kunnanjohtajana.
Hirvensalmen kunnanjohtaja Seppo Ruhanen jäi syksyllä pitkälle vapaalle, pitämään rästissä olleita lomiaan. Lähes puolen vuoden irtiotto synnytti ajatuksia elämästä ja työelämästä.
PETRI P. PENTIKÄINEN
Yksi havainto oli, että ajankierrossamme on vuodenaika, jonka hienoutta kiireisiinsä kesän jälkeen käpertyvät eivät ehdi huomata.
– Olin pitänyt syksyä ikävänä vuodenaikana. Lomalla tajusin, että minulla ei ole ollut yli 30 vuoteen syksyä.
Se syksy, jonka Seppo kohtasi, oli upea ja joka päivä eri näköinen. Tihkusateet ja tuiskut eivät haitanneet.
– Nautin siitä, oli ihan kuin olisin ollut toisella mantereella.
Myös töihin paluu tarjosi ajattelemisen aihetta: tätäkö tämä on. Ei pelkästään työ kunnassa, vaan nykyaikaisessa tietotyössä ylipäätään.
Ruhanen sanoo, että hyvin monen työhön liittyy nykyään valtavasti ”tarpeetonta tai hyödytöntä hötöä”, joka kuormittaa ja vaikeuttaa keskittymistä olennaiseen.
– Olen aivan varma, että työ ei uuvuta. Mutta siihen liittyvä sälä, jota ihminen ei miellä tarpeelliseksi, on se, joka rasittaa. Uskon, että kaikki tunnistavat sen omissa töissään.
Lisää aiheesta Hirvensalmelaisessa!
Yrittäjä Heidi Honkanen valmistelee sesonkia Ranta-Mikkolan puutarhalla.
Sydänkevättä kohti mennään kasvien ja kannattavuuden ehdoilla.
VIRPI KONTINEN
Ammattilaisten kasvihuoneet ovat Hirvensalmella nyt heräämässä eloon, mutta tahti vaihtelee. Ranta-Mikkolan puutarhaa pyörittävästä Heidi Honkasesta kevät etenee tavallisesti. Uutta on se, että hän toivoo saavansa kesällä satoa myös avomaan vadelmasta.
– Kasvatamme tuotteemme kasvihuoneella omin voimin. Maaliskuusta aloitamme työt siementen kylvöjen parissa. Keväällä istutamme myös pistokkaina tulevia kasveja, hän kertoo.
Lämmityskulut ovat hallinnassa. Iso kasvihuone lämpenee hakkeella, ja lämmityksen tueksi käytettävää öljyä kuluu keväällä noin 400 litraa. Pientä kasvihuonetta ei lämmitetä.
Yrittäjä Vesa Mankkisen mukaan kevätpakkasista koitui vaikeuksia, kun ne hidastuttivat kylvöjen käynnistämistä niin avomaalle siirrettävien kuin sisällä kasvatettavien tuotteiden osalta. Sisätiloissa esikasvatettavana Mankkisella on nyt pieniä taimia. Oli kyseessä mikä laji tahansa, hän kylvää kasvit keväällä aina uudestaan.
Myytäviksi tulevat esimerkiksi basilikat, aasialaiset lehtisalaatit, korianteri, kurpitsankukat, selleri ja kevätsipuli.
Hirvensalmen taimiston yrittäjä Teppo Kaarniemi kertoo, että ihan vielä ei avata.
– Kun kevät on näin myöhässä, myymälä saadaan aikaisintaan vapuksi auki.
Suunnitelmissa on panostaa aiempaa enemmän vähittäismyyntiin ja vähemmän tukkumyyntiin. Uusia tuotteita taimiston valikoimassa ovat tietyt marjakasvit, ruusupensaat ja viiniköynnökset.
Päätoimittaja Sanna Kekkonen vastaa pääkirjoituksesta ja useista muista Pakina-lehden osuuksista.
Väisälänsaarelaisten lehti on muuttunut ajan myötä ja perinteitä arvostaen.
VIRPI KONTINEN
Väisälänsaarelaisilla on ollut vuodesta 1997 lähtien oma kerran vuodessa julkaistava 64-sivuinen ja nelivärinen paikallislehtensä, Pakina.
– Sitoutumaton lehtemme on Väisälän äänitorvi. Se vilkastuttaa paikalliselämää, kannustaa kirjoittamaan ja huolehtii monenlaisesta tiedottamisesta, päätoimittaja Sanna Kekkonen kertoo.
Lehdelle ominaista on eläväinen ulkoasu. Kerrallaan korkeintaan 200 kappaleen painos Pakina-lehteä tehdään talkoilla. Osa kuvista ja kirjoituksista saadaan ahkerilta lehden lukijoilta. Toimituskunta saa aina myös hyviä juttuvinkkejä. Jokunen mainostajakin on innostunut osallistumaan lehden sisällön kartuttamiseen.
Lehden antia on kehitetty jatkuvasti, ja laatutaso on nousujohteinen.
– Pakinalla on ollut noin viiden vuoden ajan oma toimikuntansa. Lisäkseni siihen kuuluvat taitosta ja ulkoasusta pääosin vastaava Marja Salmi, Eija Manninen ja Reetta Kekkonen, listaa päätoimittaja.
Väisälänsaaren vakioasukkaita heistä ovat Sanna ja Eija. Marja on seudun viikonloppuasukas ja Reetta saaressa syntynyt kesäasukas.
Vuoden 2023 Pakinan materiaalit on jo kerätty, ja lehti ilmestyy vappuna. Tämän vuoden teema on uudistuminen.
Sejon pilkkikisan voittajakolmikoksi julistettiin Santtu Lustig, Veikko Liukkonen ja Sulo Liukkonen.
VIRPI KONTINEN
Vaikka toissa lauantaina sään haltijat eivät olleet tuulen suhteen suosiollisia, Sejon pilkkikisoihin oli tunkua. Paikkakuntalaiset ja kauempaa kisaan tulleet arvostivat korkealle sen, että kylän elämään tuli tervetullutta vaihtelua.
– Osallistujia oli 51 eli lähes puolet enemmän kuin viime talvena, ja pilkkijöitä oli lapsista kahdeksankymppisiin asti, Sejon Baarin yrittäjä Katariina Honkanen kertoo.
Keväisestä pilkkitapahtumasta on tarkoitus tehdä samanlainen jatkuva perinne kuin Sejon Sutinoista ja biljardikisoista.
Liekuneen Ahti soi antiaan niin ammattimaisille kuin harrastepohjaisemmille pilkkijöille todella huonosti: saaliiksi nousi vain pientä ahventa.
Suurin saalis -osion voitti kolmituntisessa kalojen narrauskisassa Veikko Liukkonen, jolle palkinnoksi lähti Sejon Baarin kiertopokaalin lisäksi 100 euron lahjakortti Biltemaan. Sama pilkkijä voitti myös pienin kala -osion.
Yhteydenotto työllistäjiin kannattaa.
VIRPI KONTINEN
Hirvensalmella kesä- ja kausityöpaikkoja täytetään jo kovaa vauhtia. Muun muassa Ranta-Mikkolan puutarha ja Metsänhoitoyhdistys löysivät sopivat tekijät, kun työnhakijat olivat varhain liikkeellä.
– Rakennusalan hiljentyminen kustannusten noustua ja kysynnän laskettua näkyy siinä, että myös rakennusten harvenneet työpaikat on täytetty, Etelä-Savon TE-palveluiden palvelujohtaja Kari Joutsalainen kertoo.
Kesätyöläisiä etsii silti yhä ainakin kymmenen työnantajaa. Hirvensalmen seurakunnassa ja S-marketissa aikuisten kesätyöläisten valinta on pisimmällä. Attendo Oy on hoivakodin johtajan Leena Torniaisen mukaan löytänyt Pitäjänpirttiin esimerkiksi viime kesältä töitä jatkavia.
– Hoitoalan kesätyöläisiksi pyrkivien työhaastattelut jatkuvat. Työnhakijoita on ollut aiempaa vähemmän, hän sanoo.
Työvoiman tarve taas elänee vielä kesälläkin esimerkiksi keittiöammattilaisten ja taimiston työntekijöiden osalta.
15–18-vuotias hirvensalmelainen hakija pääsee varmimmin kesätöihin Hirvensalmen kunnalle, hyvinvointialue Eloisan kotihoidolle tai Mikkelin kaupungin alaiselle Hirvensalmen kirjastolle. Kunnan kesätöihin haetaan verkkolomakkeella.
– Kaikille nuorille pyritään työpaikka järjestämään. Viime vuonna kunta oli kesätyöseteli huomioituna mukana yli 20 nuoren kesätyöllistämisessä, kunnan työnsuunnittelija Jari Marttinen kertoo.
Hän kiittelee kuntaa, koska muuten alle 18-vuotiaat hakijat pääsisivät töihin vaikeasti.
Rataa saa huristella lauantaisin kello 12 ja 18 välillä. Puolestapäivästä kolmeen iltapäivällä on erityisesti kovaäänisempien jäärata-autojen ajoaikaa.
Liekuneella ajettiin talven toiset jäsentenväliset kisat.
VIRPI KONTINEN
Liekuneen jääradan puolimetriset penkat pölisivät, kun Hirvensalmen Autourheilijat järjesti tämän talven toiset jäsentenväliset jääratakisansa viime sunnuntaina. Osallistuvia autoja oli yhteensä kolmisenkymmentä.
Ajo-olosuhteet olivat suotuisat: Liekuneen radalle ei noussut vettä, ja lumiesteistä selvittiin väliaurauksella.
– Kisat olivat hyvät. Vaikka tuuli pohjoisesta, aurinko paistoi, HAU:n varapuheenjohtaja Kari Liimatainen kertoo.
Rataa kaasuttaville kilpakuskeille vaatimukseksi oli asetettu, että he käyttivät kypärää ja ajopukua.
Lisäksi jäällä kurvailevien autojen alustan alle oli asennettava pressut tai imevä suojapahvi, jotta vuotoja jäälle ei pääsisi käymään. Autojen oli oltava myös kaarilla, turvaistuimilla ja vähintään nelipistevöillä varustettuja.
Edelliset jääkisat olivat nekin äskettäin, viides maaliskuuta. Myös tuolloin porhallettiin Hirvensalmella, mutta yhteistaistossa Mäntyharjun Moottorikerhon eli MhMk:n kanssa. Näissäkin talvisissa yhteisjässäreissä riitti vauhtia ja kiinnostavia käänteitä, kun 41 ajajaa koetteli taitojaan.
– Järjestimme seuraavat jääratakisat samaan putkeen, koska ennakkovalmistelut oli tehty ja rata todistetusti hyvässä kunnossa, Liimatainen toteaa.
Autourheilijoiden nykyinen ympäristölupa on voimassa vuoden 2024 loppuun asti. Kilpailujen ulkopuolella HAU:n jäärataa käytettäessä tärkeää on, että ajajat pysyvät herrasmiesmäisesti ajolupa-ajan sisällä. Rataa saa huristella lauantaisin kello 12 ja 18 välillä. Puolestapäivästä kolmeen iltapäivällä on erityisesti kovaäänisempien jäärata-autojen ajoaikaa. Loput ajasta on tarkoitettu tavallisesti varustetuille autoille.
Luokkien voittajat 12.3.2023
Jokkis: Joni Liukkonen
Nuoret/Naiset: Kimmo Komppa
Ralli 2wd: Markus Lehtonen
Ralli 4wd: Esa Gråman
Super: Ville Komppa
Historia: Mika Pöyry
Seniorit: Kari Liimatainen
