Noireco Oy:n piippu ei ole savuttanut viimeiseen puoleen vuoteen.

Toimitusjohtaja Vuorikari ei kommentoi.

Hirvensalmella, Vilkonharjun teollisuusalueella sijaitsevan biohiilen tuotantolaitoksen Noireco Oy:n piipusta nouseva savu aiheutti viime vuonna savu- ja hajuhaittoja ympäristölleen. Syksyllä 2018 Hirvensalmella toimintansa aloittaneen Noireco Oy:n tuotanto jouduttiin ajamaan alas useampaan otteeseen vuoden 2019 kevään ja kesän aikana.

Entisissä M-Marketin tiloissa riitti kävijöitä viime lauantaina pidetyissä kirpputorimyyjäisissä.

Kirpputoritapahtuma veti väkeä mukavasti.

Noin vuosi sitten M-Market päätti toimintansa osoitteessa Keskustien varrella, ja siitä lähtien liiketilat ovat olleet tyhjillään. Kiinteistöä hallinoiva Kiinteistö Oy Hirvensalmen Liikekeskus päätti järjestää tiloissa kirpputori- ja myyjäistapahtuman, mikä toi paikalle toistakymmentä myyjää, mutta sitäkin enemmän ostohousut jalassaan olleita kyläläisiä.

Heikki ”Hexi” Riihiranta ja Juha Rantasila, entinen pakkipari jääkiekkokaukaloista, pelasivat samassa joukkueessa myös Jaquar Cupissa. – Jussi on samanlainen neuvoja, oli kyseessä sitten jääkiekko tai petankki, puuskahti Riihiranta saaden Rantasilan nauramaan.

Mukana Suomen huiput.

Vuotuinen Jaquar Cup pelattiin Satulinnan pihapiirissä syyskuun ensimmäisenä lauantaina. Vuorossa oli jo neljäs perättäinen turnaus, ja vuosi vuodelta tapahtuma on kerännyt kasvavan määrän osallistujia. Tänä vuonna mukana oli kaikkiaan 81 pelaajaa 26 joukkueessa. Sarjoja oli kaksi, kilpasarjat (A- ja B-sarjat) sekä harrastesarja. Satulinnan joukkueessa pelannut Marisa Rantasila
iloitsi runsaasta osanottajamäärästä.

Vesilläliikkujia jo ainakin 200 vuotta opastaneet Muuttosalmen kivipoijut ovat vaarassa murentua vesiliikenteen aiheuttamien aaltojen vaikutuksesta.

Vesiväylien nopeusrajoituksiin toivotaan tarkennuksia.

Noin viiden kilometrin päässä Hirvensalmen keskustasta, Ryökäsveden Muuttosalmessa, sijaitsee ainakin 200 vuotta vanhat kivikummelit, joiden murenemisesta Matti Tolvanen on huolissaan.

– Harva vene hidastaa vauhtiaan riittävästi poijujen kohdalla. Kovassa vauhdissa kun kurvataan poijujen väliin, syntyy melkoinen peräaallokko, mikä hakkaa kummeleita niin, että ne ovat alkaneet jo murentua.

Väyläviraston sisävesiväylien yksikön päällikkö Tero Sikiö kertoo, että Väylävirasto on jo jonkin aikaa selvittänyt sisävesien turvalaitteiden historiaa.

Kummeleiden merenkulullinen arvo ei Sikiön mukaan ole enää niin suuri kuin entisinä aikoina.
– Aikoinaan puiset, kelluvat viitat eivät kestäneet vesistössä niin hyvin kuin nykyiset viitat. Kuitenkin vanhatkin kummelit palvelevat edelleen veneilijöitä hyvin.
Ryökäsveden Muuttosalmessa olevat kummelit ovat siinä mielessä erikoisia, että ne sijaitsevat vesialueella hyvin lähellä vesiväylän reunaa.

Kunnanhallitus kävi vakavia keskusteluja viime maanantaina kunnantalolla. Hirvensalmelaisen arkistokuva

Kahden kunnanhallituksen jäsenen jatko puntarissa.

Kunnanhallituksessa käsiteltiin maanantaina hallituksen jäsenten, Pirkko Luntan (kok.) ja Ari Kämpin (sd.), esittämiä syytöksiä pöytäkirjan väärentämisestä, sekä viranhaltijan luottamushenkilöön kohdistamasta pahoinpitelystä.

– Kunnanhallitus päätyi rakentavien keskustelujen jälkeen yksimieliseen ratkaisuun, kertoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Liukkonen.
Tuo ratkaisu oli se, että kunnanhallitus päätti tehdä poliisille tutkintapyynnön syytösten todenperäisyydestä. Mikäli tutkinnassa ilmenee että väitteet ovat perättömiä, jatkuu tutkinta väitteen esittäjien osalta. Kunnanhallitus pyytää poliisia selvittämään, ovatko Luntta ja Kämppi syyllistyneet rikokseen.

Kunnanhallituksen työilmapiiri on ollut tulehtunut jo pitkään. Tämä ilmeni jo kesäkuussa Hirvensalmelaisen tekemästä hallituksen jäsenille suunnatusta kyselystä, jossa jakauma sosialidemokraatit ja kokoomus vastaan keskusta ja ItsenäinenKuntaLiike tuli selväksi. Kärjistynyt tilanne ilmenee myös kokouspöytäkirjoista, joissa koko valtuustokauden ajan on äänestetty kokousrutiineiksi luokiteltavista perusasioista lähtien.

Vuoropäiväkoti Ompun lapset pääsivät ensimmäisinä muuraamaan peruskiveä.

Päiväkodin käyttäjät mukana muuraamassa peruskiveä.

Viikko sitten tiistaina vietettiin Hirvensalmen uuden vuoropäiväkodin rakennustyömaalla juhlallista hetkeä. Iso joukko merkkihenkilöitä saapui muuraamaan päiväkodin peruskiveä, heistä tärkeimpinä tulevan hirsirakennuksen loppukäyttäjät, vuoropäiväkoti Ompun lapset. Lapset myös pääsivät ensimmäisinä muurauskauhan varteen, kun sementtiä alettiin kauhoa peruskivelle ja sen sisään muurattavan aikakapselin päälle. Aikakapseliin talletettiin päiväkotilasten piirustus, päivän lehdet, rahaa, avajaispuhe sekä korona-aikaa kuvaavat hengityssuojain ja käsidesipullo.

Lampaat ja karitsat olivat suosittu nähtävyys. Lapset antoivat eläimille syötävää ja aikuisetkin seurasivat innoissaan niiden touhuja.

Koko perheen tapahtumaa verotti sateinen sää.

Ripatin seuratalolla vietettiin pari viikkoa siiten lauantaina Luontopolku-tapahtumaa, jonka järjestivät Ripatin Martat yhdessä Ripatin Urheilijoiden kanssa.  Sää ei ollut kaikkein paras ulkotapahtumaa ajatellen, mutta kävijöitä oli silti mukavasti. Mahdollisuutena oli kiertää lyhyt pihapiirissä kiertävä reitti, joka oli suunniteltu erityisesti lapsiperheille tai pidempi puolen kilometrin lenkki.

Polun varrelle oli sijoitettu kysymyksiä liittyen kierrätykseen ja vieraslajeihin.

Joel Salminen päätti tienata huvipuistolippuun tarvittavan rahat marjanpoiminnalla.

Erinomainen mustikkasato ja siitä saatavat tienestit saivat Joel Salmisen lähtemään marjametsään.

Vantaalainen Joel Salminen päätti ryhtyä myymään keräämiään mustikoita päästäkseen Linnanmäelle. Yrittäjyyden polulle lähteminen tapahtui varhaisessa iässä, 11-vuotiaana. Joel kertoo saaneensa idean sosiaalisen median kautta.

– Äitini taisi kertoa, että marjoja myydään paljon facebookissa. Ajattelin, että minäkin voisin tehdä niin.

Joel kertoo keränneensä aluksi viisi kiloa ja erä vietiin käsistä. Kaupaksi olisi mennyt enemmänkin marjoja.

– Heti tuli kyselyitä, että saako minulta lisää mustikoita. Minulla on vielä pari päivää aikaa olla mummon ja papan mökillä, joten tavoitteenani on saada kokoon toiset viisi kiloa, Joel kertoo.

Kari Hirvonen ja Matti Karhulahti ovat Etuniemen konkareita. He kertovat paikan markkinoivan itse itseään puskaradion kautta.

Kotimaan matkailu on näkynyt myös Hirvensalmen karavaanialueella.

Etuniemen karavaanialue on ollut koko kesän täpötäynnä matkailijoita. SF Caravan Sisä-Savo ry Etuniemen hallituksen puheenjohtaja Kari Hirvonen kertoo, että alueella on otettu käyttöön varapaikkoja.

– Olemme aina keksineet ratkaisun, ettei ole tarvinnut ketään käännyttää pois. Tilastoja minulla ei ole, mutta uskoisin tämän olevan ennätyskesä kävijöiden suhteen, Hirvonen hymyilee.

Ja siltä myös näyttää, sillä vapaita paikkoja asuntoautojen tai -vaunujen seassa ei näy. Kaiken kaikkiaan Etuniemessä on 130 caravanpaikkaa, joista 80 on kausipaikkoja. Näitä vuodeksi kerrallaan varattavia paikkoja on enää muutama jäljellä.

Katri Kulmunin virailu Kissakoskella oli ensimmäinen laatuaan.

Julkiset palvelut ovat vielä hyviä, mutta kohta niihin ei ole varaa. Hallituksen täytyisi katsoa pääkaupungin ulkopuolelle.

Keskustan puheenjohtaja, ex-valtiovarainministeri Katri Kulmuni, vieraili Kissakoskella lauantaina. Paikalla oli kymmenkunta paikkakuntalaista keskustelemassa Kulmunin kanssa päivän polttavista aiheista. Auringon paistaessa puiden lomasta poliitikon ei tarvinnut kauaa odotella tietoa Kissakosken rakennuksen historiasta.
– Paikkakunta on varmasti kaikille, kuten itsellenikin, tuttu Vain Elämää -sarjan myötä. En kyllä tosiaan ole tainnut käydä täällä aiemmin. Täytyy sanoa, että täällä on todella kaunista ja Kissakoskella on aivan ihana nimi, Torniossa asuva Kulmuni totesi hymyillen.

Kulmuni aloitti tilaisuuden puheellaan, jossa hän painotti työnteon merkitystä niin kuntien kuin koko Suomen kannalta. Hänen mukaansa niin sanotusti lillukan varsiin tarttuminen pitäisi saada vähemmälle ja keskittyä isompiin asioihin.
– Meillä on tällä hetket hienot ja hyvät palvelut, mutta kohta meillä ei enää ole varaa niihin, Kulmuni huolehti.

Marjaana Kovanen kertoo järjestävänsä talkoot maanantaina Urmasrinteen puusillan kupeessa jättipalsamin kitkemiseksi. – Nämä eivät ole kukassa, joten ajoitus on täydellinen.

Vieraslajit uhkaavat luonnollista kasvikantaa.

VieKas LIFE -hankkeen Etelä-Savon alueella aluekoordinaattorina toimii hirvensalmelainen Marjaana Kovanen.
– Kyllähän meilläkin täällä on varsin paljon vieraslajeja. Niiden huono puoli on se, että ne tukahduttavat kaiken muun alleen. Silloin luontoon aidosti kuuluvat kukat ja kasvit eivät pääse leviämää ja kasvamaan, Kovanen kertoo.

Urmasrinteellä on polku, jonka varrella kasvaa runsaasti jättipalsamia. Kovanen aikoo järjestää talkoot, jotta kasvi saadaan hävitetty ennen kuin se alkaa kunnolla kukkia ja siementää.
– Kasvi on yksivuotinen, joten riittää, kun sen nyppäisee irti juurineen. Tämä täytyy toistaa parina kolmena vuonna peräkkäin, koska maahan luultavasti jää jonkin verran siemeniä, Kovanen opastaa nyppiessään jättipalsamin taimia irti maasta.

Pitkään alalla vaikuttanut Aten Marjan yrittäjä Atte Valkiainen ei muista metsämarjojen saatavuuden olleen koskaannäin suuri kysymysmerkki.

Arktisia marjoja on saatavilla vain tietyllä alueella, joten niiden kysyntä nousee odotettavasti myös talvella.

Aten Marja Oy:ssä on odottava tunnelma. Kaksi viimeisintä vuotta ovat olleet haasteellisia marjasadon näkökulmasta. Tänä vuonna päänvaivaa aiheuttaa marjojen saatavuus. Mansikkasato on ollut hyvä, mutta sen laadussa on ollut viime aikojen runsaiden sateiden vuoksi vaihtelevuutta.
– Meillä mansikoille ei ole ihan niin paljon tarvetta kuin muille marjoille. Mustikan suhteen täytyy katsoa mihin suuntaan asiat kääntyvät. Ulkomaalaiset poimijat ovat keränneet ison osan meille päätyvästä sadosta, yrittäjä Atte Valkiainen pohtii.
Suuri kysymys tällä hetkellä onkin, kuka marjat metsästä kerää, kun ulkomaalaisten poimijoiden Suomeen pääsy näyttää heikolta. Valkiainen toteaa tässä olevan tuhannen talaan paikka suomalaisille marjanpoimijoille.