Lasten ja nuorten suhde alkutuotantoon on muuttunut.

VIRPI KONTINEN

Elomaan koulun maantiedon ja biologian opettaja Ami Asikainen on nähnyt pitkällä urallaan merkittävän muutoksen peruskoulun maa- ja metsätalouden opetuksessa.
– Maa- ja metsätaloutta opetetaan nyt hajautetusti, ilman erillisiä aineen opintoja.
Metsänhoitoa opitaan biologiassa, alkutuotannon ammatteja opinto-ohjauksessa, muutoksia yhteiskuntaopissa, alojen kokonaismerkitystä maantiedossa ja esimerkiksi kalan käsittelyä kotitaloudessa. Maa- ja metsätaloutta on pirskahdellut myös alakoululaisten metsänistutuskokeiluihin.
– Muita tutustumiskäyntejä maa- ja metsätiloille ei ole enää järjestetty.
Toisaalta lajintuntemukseen johdattelu alkaa jo alakoulussa.

Nykyään Elomaan koulun pienet, noin kymmenen oppilaan ikäluokat näkyvät siten, että vain harvoja valinnaisaineita toteutuu. Pitkäksi tai lyhyeksi valinnaisaineeksi voi ottaa liikunnan, tekstiilityön, teknisen työn tai kotitalouden. Niitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa.
Siinä mielessä maa- ja metsätalouden sidokset ovat kuitenkin vahvoja, että nuoretkin on herätetty ilmastonsuojeluun.
– Ekologisuus korostuu kouluissa entisen maanomistajuuden sijaan, pohtii Asikainen.
Yli kymmenen vuotta sitten valinnaisainetarjottimella oli vielä maa- ja metsätaloutta, mutta korkeintaan kaksi oppilasta vuosittain olisi halunnut sen valinnaisekseen. Oppilaiden perheissä alkutuotanto oli silti nykyistä yleisempi työllistäjä, ja metsävisoihin löytyi helposti valmennettavia nuoria.
– Maaseudulta tuli maa- ja metsätaloustaitoisia oppilaita. Nykyisillä koulukkailla ei välttämättä ole esimerkiksi konetietoutta, Asikainen vertaa.