Kunnan taloussuunnitelman kolmivuotiskaudella satsataan rakennuksiin ja kunnallistekniikkaan. Työllisyyttä hoidetaan kahdella keinolla ja lapsiperheiden kotihoidonlisän maksaminen alkaa vuoden alusta.

”Kuntatalous heikkeni vuonna 2018 ja kuluvasta vuodesta on tulossa vieläkin heikompi. Valtiovarainministeriön mukaan vuodesta 2019 on tulossa kaikkien aikojen heikoin kuntataloudessa”. Edelliset lauseet löytyvät Hirvensalmen kunnan vuosia 2020-2023 koskevasta taloussuunnitelmasta.
Samaa menoa on luvassa myös lähivuosina, mikäli oleellisia muutoksia toimintaympäristössä ei tapahdu. Laskennallisia veronkorotuspaineita on ensi vuonna lupa odottaa jopa 270 kunnassa.

Syyt heikkenevään kuntatalouteen löytyvät kuntien voimakkaasti kasvaneista sote-menoista ja hupenevista valtionosuuksista. Hirvensalmi kuuluu valtionosuuksien kohdalla maakunnan heikoimpaan kastiin, sillä vähemmän asukaskohtaisia valtionosuuksia saivat vain Joroinen ja Mäntyharju.
– Siihen meidän pärjäämisemme ei perustu, kunnanjohtaja Seppo Ruhanen taustoittaa.
Silti Hirvensalmi on kuulunut maakunnan maltillisimpiin verottajiin jo vuosien ajan. Keskeiset veroprosentit (tulo- ja kiinteistövero) pysyvät ensi vuonna samoina. Vuodesta 2021 eteenpäin Ruhanen ei halua ennustaa tulevaisuutta, kun isot perusasiat ovat yhä sumun peitossa.