Itä-Suomi pärjää omilla vahvuuksillaan, joita ovat luonto, ruoka ja osaaminen.

PETRI P. PENTIKÄINEN

– Vauhtia riittää. On kierretty Etelä- ja Itä-Savoa. Sitten siirrytään Kymenlaaksoon. Vaalipiiri on Enonkoskelta Kotkaan, ihan joka kuntaan ei ehdi, toista kertaa eduskuntaan ehdolla oleva hirvensalmelainen Maritta Mynttinen kuvaa ehdokkaan elämää pari kuukautta ennen vaaleja.
Naapurikunnan Jari Lepän jääminen pois tuo keskustan ehdokkaille sekä haastetta että intoa. Asetelmia vaikeuttaa se, että puolue lähtee vaaleihin pitkäaikaisessa kannatusalhossa.
Useamman kauden hallitusvastuu painaa, ja tämä kausi on ollut vaikea, mutta siitä on asioiden valossa selvitty Mynttisen mielestä hyvin. Tulevalle kaudelle jää talouteen liittyviä tavoitteita.
– Kipeitäkin asioita joudutaan tekemään. Velka pitää saada kuriin, mutta se ei onnistu yhden hallituskauden aikana. Työllisyyttä voisi kasvattaa kehittämällä verotuksellisia houkuttimia jatkaa työelämässä pidempään.
Julkisissa palveluissa pitää pohtia, onko joku keino, jolla saadaan pienemmällä rahamäärällä sama tulos. Pieniin ja keskisuuriin vientiyrityksiin pitää kiinnittää huomiota.
– Pitkäjänteisyyttä tarvitaan myös yritysten näkökulmassa. Ettei aina yhdellä hallituskaudella muuteta kaikkea.
Mynttinen sanoo, että vaalien lähestyessä luvataan helposti kaikenlaista. Hän lupaa olla lupaamatta liikoja.

Työuransa Mynttinen on tehnyt sosiaali- ja terveydenhuollon parissa. Vuodenvaihteessa hän aloitti Tehyn Etelä-Savon ammattiosaston puheenjohtana. Mynttinen on myös hyvinvointialue Eloisan varavaltuutettu.
Eloisan aloitus on ollut Mynttisen mielestä hyvä.
– Ensimmäiset tavoitteet olivat, että palveluiden tarvitsijat eivät huomaisi eroa. Toinen oli se, että palkat tulevat palkanmaksupäivänä. Niissä onnistuttiin hyvin.
Eduskunnassa Mynttinen haluaisi vaikuttaa siihen, että hyvinvointialueiden erityispiirteet huomioidaan.
– Meillä on kaikkein suurin ikääntyneiden määrä. On tehty kaikki sen eteen, että elettäisiin vanhemmiksi. Hyvinvointialueet perustettiin, jotta sote-kustannukset eivät nousisi niin voimakkaasti. Kun sairauksien ennaltaehkäisyyn satsataan, se on hyvä asia taloudelle.

Itä-Suomessa on huoli tulevasta taloudellisesti tärkeän naapurimaan kadottua pimeyteen. Mynttinen hakisi tulevaisuuden ratkaisuja siitä, mitä Etelä-Savossa on paljon: luontoa, metsää, järviä ja ruokatuotantoa.
– Täällä on vielä paljon potentiaalia matkailussa. Maailmalta tullaan etsimään rauhaa, jota meillä on. Tänne ei kannata hakea sellaista, mikä tuhoaa luontoamme.
Saimaan alueen valinta vuoden 2024 Euroopan ruokapääkaupungiksi ja Saimaa Geopark ovat Mynttisen mielestä esimerkkejä suunnasta, johon pitää mennä.
– Liikenneyhteydet ja erityisesti tietoverkot pitää olla kunnossa. Tarvitaan myös satsauksia koulutukseen sekä tutkimuksen, kehityksen ja investointien rahoitukseen. Jos meillä on koulutettua väestöä, yritykset tulevat kyllä perässä.
Mynttinen muistuttaa, että maakunnassa on jo maailmalla toimivia globaaleja yrityksiä, esimerkiksi Mölnlycke tai Veisto.
– Mahdollisuuksia on, mutta se riippuu meistä itsestämme, miten käytämme ne. Valtiovallan toimilla pystytään tukemaan Itä-Suomea, mutta voiman ja tekemisen pitää lähteä alueelta itseltään.

Maritta Mynttinen on toiminut Hirvensalmen kunnanvaltuustossa vuodesta 2004. Eniten se on hänen itsensä arvion mukaan opettanut neuvottelemista ja yhteistyötä. Ja pitkäjänteisyyttä.
– Jotkut asiat ovat sellaisia, etteivät ne mene yhden valtuustokauden aikana läpi. Tarvitaan kärsivällisyyttä. Kunnassa on ollut tietty talouskuri. On satsattu silloin, kun on ollut mahdollista ja tarvetta.
Yksittäisinä onnistumisina Mynttinen mainitsee sote- ja vanhustenhoidon ratkaisun, ja satsaamisen perusopetukseen. Vauvarahaa on myös kiitelty.

Vaaliteemat ehdokkaalla lähtevät kodista, joka on elämän perusta.
– Kodissa on lämpöä ja leipää. Jos tarvitsee jotain, on palveluja tukemassa. Koteja on erilaisia, mutta jokaisella on vähimmäistoimeentulo. Se on ollut hyvinvointivaltion ajatus, Mynttinen muistuttaa.
Yksi huoli on koulun oppimistulosten laskeminen.
– Perusopetuksessa pitää oppia lukemaan, kirjoittamaan ja ymmärtämään oppimansa. Jatko-opinnoissa on ongelma, jos ei pysty kunnolla laskemaan tai lukemaan.
Aikuisopiskelussa pitäisi Mynttisen mielestä hyödyntää enemmän oppisopimuskoulutuksia ja käydä vuoropuhelua yritysten kanssa.