Juuri julkistettu Hirvensalmen historia III perustuu alkuperäislähteisiin.

Kolmannen Hirvensalmen historia -teoksen kirjoittivat FM Erkki Kinnunen, FM Pia Puntanen ja FL Leena Hangasmaa. Heistä Kinnunen ja Hangasmaa ovat urakoineet noin 25 vuotta erilaisten painettujen historioiden parissa.
– Vaikka teoksemme on lähes 900-sivuinen, kyseessä on vain yksi näkemys historiasta, tähdentää päätoimittaja Kinnunen.
Teoksessa on runsas kuvitus ja nostoja.
– Esimerkiksi vuoden 1936 valtava maatalousnäyttely, pitäjän ainoa Mannerheim-ristin ritari sekä kahdesti teloitettu työläiskirjailija.

Vuonna 2018 aloitettu historiaprojekti oli iso. Kukin kirjoittajista sai Hirvensalmen kunnalta vastuulleen yhden palasen. Tähtäimeksi tuli julkaista paljon esimerkiksi sotatoimien, seurojen, kulttuuritoimen ja kunnanhallinnon nimitietoja.
– Lähihistoria jäi nyt vähimmälle huomiolle, Kinnunen sanoo.
Kirja rakentui luotettavien alkuperäisten lähteiden ja haastatteluiden pohjalle. Tekijät tutustuivat lukuisiin arkistoihin, kuten maakunta-arkistoon. Yksi arvokkaista lähteistä oli edellisten Hirvensalmen historioiden kirjoittajan, Toivo Mönkkösen, 1950-luvulla kokoama laaja puhtaaksikirjoitettu aineisto.
– Paikallista tietoa saimme lisäksi paikallislehdistä Hirvensalmelaisista sekä Hirvensalmen Sanomista.
Koko teoksen kirjoittamisen ajan Hirvensalmen historiatoimikunta piti seurantapalavereja ja antoi auliisti oman panoksensa kirjan tietojen täydentämiseen.
– Toimme mukaan runsaasti paikallistietoamme, Esko Kekkonen historiatoimikunnasta muistelee.

Mitä historiasta sitten nousi voimakkaimmin esiin? Puntanen kertoi, että Hirvensalmen koostuminen kylistä on korostunut aina. Esimerkiksi vuonna 1868 talolliset omistivat nelisenkymmentä prosenttia Hirvensalmen tiluksista ja varsinaista yläluokkaa oli vähän.
– Elinvoimaisuus on aina kummunnut lisäksi Puulasta, joka on apajien aarreaitta.
Aktiivisuus on näkynyt esimerkiksi sivistystyössä. Apajalahteen perustettiin kansakoulu jo vuonna 1863.

Hangasmaa taas käsitteli pitäjän kulttuurihistoriaa, jossa näkyy muutos nuorisojoukoista nykyiseen nuorison vähyyteen. Merkittävää on ollut myös asuttaminen vesistöjen väliin.
– Ja täällä savolaiset ja hämäläiset perinteet yhdistyvät luoden omaleimaisuutta – ensin kansanuskomuksiin, sittemmin tapahtumiin ja luontorunoihin.
Sekä Puntasen että Hangasmaan aarteeksi historianoppaana nousi maanviljelijä ja kansanedustaja August Tanttu (1859–1937).

Virpi Kontinen