Sukupolvenvaihdoksen myötä Hietalan tilalle otettiin Ylämaankarjaa.

Hietalan tilan pihassa tepastelee vapaina maatiaiskanoja. Kun tilan emäntää Tanja Kycklingiä pyytää ottamaan kanan syliin valokuvausta varten, niin häntä puistattaa jo pelkkä ajatus.

– En minä uskalla ottaa kanoja syliin. Ne eivät ole todellakaan mitään lempilemmikkejäni, vaikka sukunimeni tarkoittaakin kananpoikaa, hän naurahtaa.

Sen sijaan Kyckling kävelee muitta mutkitta sisään aitaukseen, jossa oleilee monta sataa kiloa painavia Ylämaankarja-rotuisia nautoja. Hauskan näköisillä kasvateilla on suuret sarvet ja paksu pitkäkarvainen turkki. Kyckling menee laumasta hieman sivummalle ja esittelee pahnojen päällä oleilevan Kaneli-hiehon. Hän ottaa kumisaappaan varresta rautaisen kamman ja kampaa hiehon otsatukan sivulle. Sen jälkeen hän asettautuu jässikän viereen kuvattavaksi, eikä pelota yhtään.

– Nämä ovat tosi kilttejä. Sonnikin on niin kiltti ja seurallinen, että se tulisi vaikka saunaan kaveriksi, Kyckling kertoo iloisesti.