Kalapaikat ovat kaikkien oikeus

Vesillä liikkujien käytöstapoja on hankala valvoa. Ohjeistus on kaiken A ja O.

Vesillä liikuttaessa tulee noudattaa tiettyjä sääntöjä, mutta mielessä täytyy pitää myös hyvät käytöstavat. Kaikkea ei voida valvoa.

– Olen kuullut ongelmista vesialueilla. Osakaskunta tietenkin toivoo, että sopu säilyisi, eikä tehtäisi tahallaan ilkivaltaa kenellekään. Yritämme ohjeistaa parhaalla mahdollisella tavalla vesillä liikkujia muun muassa kotisivujemme avulla, Hirvensalmen osakaskunnan puheenjohtaja Arto Salmela toteaa.

Ongelmia aiheuttavat erityisesti Liekuneen puolella tahallisesti rikotut verkkomerkit. Muualla uistelijat sekä verkkokalastajat ovat napit vastakkain, vaikka kumpikaan osapuoli ei tahallaan tee toiselle hallaa.

– Verkkoja ei pitäisi laittaa venereiteille, eikä kapeita kohtia sulkea. Pitäisi ajatella, että muidenkin täytyy päästä kulkemaan. Uistelijoiden taas puolestaan tulisi kiertää verkot sen verran kaukaa, etteivät vieheet jää kiinni, Salmela lisää.

Pentti Kämppi kertoo kalastaneensa jo vuodesta -89 lähtien, eikä ole juurikaan kohdannut ilkivaltaa . Nyt hän kuitenkin arvelee, että verkkomerkkinä toimiva lippu on rikottu tahallaan.

– On tämä sen verran vahvaa tekoa, ettei lipun varsi itsestään katkea. Joko tähän on käytetty puukkoa tai nostettu voimakkaasti veneen laitaa vasten, Kämppi selventää.

Hänen mukaansa ihmisistä on tullut välinpitämättömiä muita ihmisiä kohtaan.

– Kyllä vesillä on tilaa liikkua. Samalla tavalla järvistä löytyy liikennemerkkejä kuin kuivalta maalta ja samalla tavalla ne pitäisi huomioida. Kuten lippu järvessä, se kertoo verkon sijainnin.

Uistimet saadaan syviin vesiin takilan avulla, mutta sen ollessa vedessä verkkomerkkien välistä ei tulisi ajaa. Vaikka verkot ovat syvässä, uistimet mitä luultavimmin jäävät kiinni aiheuttaen verkon repeämisen.

– Mikäli viehe jää kiinni, verkkoa voi yrittää nostaa siitä kohdalta tai toinen vaihtoehto on siiman katkaistu, kalastusta harrastava Sulo Liukkonen vinkkaa.

Hän itse kertoo, ettei uskalla ajaa merkittyjen kohtien välistä, koska ei voi tietää miten syvässä verkot ovat.

– Uistelijan kannalta on tietysti toivottavaa, ettei salmia ja väyliä tukittaisi verkoilla. Jos esimerkiksi haluaa mennä saaren ympäri, niin se voi olla mahdotonta. Kyllä näitä asioita voisi ajatella myös uistelijoiden kannalta.

Hän teroittaa, etteivät uistelijatkaan tahallaan verkkoja riko, koska siinä on samalla oman vieheen menetys kyseessä. Liukkonen kertoo myös kuulleensa hyvien kalapaikkojen merkitsemistä verkkomerkkien kaltaisilla lipuilla, niin etteivät muut mene kyseisille paikoille.

– Uistelijoiden tulisi huomata oikein merkityt verkot jo kaukaa ja verkkokalastajien puolestaan tulisi huomioida vesireittien käyttö, Salmela summaa.

Vesillä käyttäytymistä on hankala valvoa, koska järvelle pääsee mihin kellonaikaan vain eikä aluekaan ole pieni.

– Täytyy vain ottaa kaikki huomioon ja muistaa hyvät käytöstavat, Salmela kiteyttää lopuksi.

Emmi Mustonen